Nyt on tarjolla mahdollisuus kävellä kaveriporukassa kaupunkiportista ihka ehjään Oulun linnaan.
Sehän sijaitsi Linnansaaressa, Oulujoen suistossa.
Jos tekee mieli, voi vaikka kiivetä puutikkaita useita kerroksia ylöspäin torniin ja katsella, miltä näytti Oulussa vuonna 1651.
Alhaalla näkyy Rane, hyvin rakentunut mieshenkilö, joka hiipii miekka kädessään linnan muurilla. Hän kääntyy vilkuttamaan. Pupu loikkii arkana linnan nurmipihalla.
Tämä on Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella kehitetty virtuaalinen tietokoneroolipeli eli V-larp (virtual liveaction roleplaygame). Muurilla keikkuva Rane on yksi sen viidestä avatarista eli pelihahmosta.
Neljäs tuotanto
"Linna toimii pelikenttänä meidän kokeiluille", sanoo virtuaaliympäristöjen ja pelituotannon tutkija, väitöskirjaa aiheesta viimeistelevä Tony Manninen.
"Me" tarkoittaa alan opiskelijoista koostuvaa tiimiä, joka on tehnyt yhteistyötä jo kolme vuotta. Ensin kehitettiin mobiilin pelikonsolin malli, sitten tuppi-3D ja kolmantena tiimivalmennuskeissi.
Viimeksi mainitusta on hankehakemus sisällä TE-keskuksessa. Siitä yritetään saada aikaiseksi tutkimusprojekti neljän yhteistyöyrityksen kanssa. Projektissa kokeltaisiin yhdistää virtuaaliympäristöä perinteiseen tiimivalmennukseen pelimäisin keinoin.
"Sitten otettiin lapio omaan käteen ja toteutettiin laboratoriossa tutkimuksellisesti pienellä budjetilla V-larp Oulun linnasta", kertoo Manninen, joka kytkee väitöskirjassaan yhteen kaikki neljä eri tuotantoa.
Elämys on tärkein
"Oulun linna on kuuluisa siitä, että se on poltettu, räjäytetty, hajotettu niin monta kertaa, ettei kukaan tiedä montako. Peliin valittiin vuosi 1651, koska silloin linna oli meidän näkökulmastamme rikkaimmillaan ja kukoistuksessaan", kertoo idean isä.
Pääarkkitehtina linnan mallia suunnitteli Soili Väinämö. Hän on tutkinut ja valokuvannut eversti Ahti Paulaharjun rakentamaa Oulun linnan pienoismallia sekä tämän ja muita kirjoituksia.
"Emme pohjaudu vain faktaan ja pyri tieteellisesti tarkkaan malliin. Jos ei jotakin tiedetä, me keksitään", luonnehtii Tony Manninen.
Hän muistuttaa, että myös Paulaharjun pienoismalli on rakentajansa käsitys linnasta eikä edes virheetön. Siinä on käytetty mielikuvitusta ihan niin kuin V-larpissakin.
"Emme luo fotorealistista karttaa vaan tärkeämpiä ovat tunnelma, kokemus, elämys. Samalla tehtiin - jos voi sanoa - kulttuuriteko rekonstruoimalla Oulun linna, josta on olemassa vain yksi pienoismalli Pohjois-Pohjanmaan museossa."
Kävelyllä linnassa
Oulun linna V-larpissa haetaan fiilistä ja keskiaikalinnan kokonaisuuden kokemista.
"Itsellenikin oli todella vaikuttava elämys, kun menin silloin keskeneräisen virtuaalilinnan pihalle kävelemään ja kellariholviin, joka on edelleen olemassa. Mitenkään muuten kuin tietokoneen avulla en pääsisi kokemaan sitä tunnetta."
Linnansaaressa Oulun linnasta on todellakin jäljellä vesiportin puoleinen vallitus hotellisivustalla ja kappale kansliarakennuksen muuria.
Virtuaalilinnassa liikutaan tietokoneen nuolinäppäimien avulla ja hiirellä katsellaan eri suuntiin.
"Ohjelmassa voi tehdä myös erikoisempia juttuja: pinota tynnyreitä, laittaa ruokaa tai lämmittää saunan."
"Yhteisöllisyys tekee V-larpista mielenkiintoisen. Sinne voidaan järjestää vaikka aarteenetsintää tai historiallista tiedonhakua. Porukan mukana voi kulkea virtuaaliopas, joka selittää, mitä missäkin huoneessa on tapahtunut aikoinaan. Silloin siihen saadaan mukaan yhteistoiminta."
Entäs jos joku porukasta vaikka tönäisee portin kiinni? Silloin muut voivat lähteä etsimään legendassa mainittua linnan salakäytävää, joka ulottui kaupunkiin.
Tutkija ei suostu paljastamaan, onko salakäytävä sijoitettu myös virtuaalimalliin.
Pelimäisyys säilytetty
Oulun linna V-larpin alustana on peli nimeltä Unreal Tournament.
Pääarkkitehti Soili Väinämö päätti, missä mallissa on seinä ja onko se hirsinen vai kivinen. Tutkimusapulainen Heikki Korva ohjelmoi pelihahmot ja pelivalikot, jotka sisältävät mm. eri liikkeitä ja pelaajien varusteita. Assistentti Tomi Kujanpää teki hahmot eli avatarit. Hän tekee pro gradu -työtä hahmomallintamisesta.
Avatareilla on aika neutraalit vaatteet - ei mitään haarniskoja. Ranen lisäksi heitä on Aiya, Margaret, Cathrine ja Rudolf. Pelaaja voi ottaa myös linnun hahmon ja lennellä linnan yläpuolella muiden lintujen joukossa.
"V-larpilla voidaan toistaa historiallisia tapahtumia samalla tavalla kuin larppaajat ja interaktiiviset eläytyjät, jotka haluavat toiminnallaan, varustuksellaan, ajatusmaailmallaan luoda uudelleen jonkun tapahtuman, tilanteen, tunnelman. Tässä ei ole edes niitä rajoitteita mitä fyysisessä maailmassa. Ei tarvitse kuvitella, että meillä olisi sotalaiva tuossa satamassa, vaan me voidaan tehdä se sotalaiva sinne, mennä laivaan ja lähteä seilaamaan seitsemälle merelle", vertaa Tony Manninen.
Ruumillisuus, fyysisen kokemisen tunne jää tietysti pois. Kansliarakennuksen kivipintaa ei voi tuntea eikä haistaa holvin ummehtunutta hajua.
"Mutta ääniä pystytään hyödyntämään todella paljon, luomaan tunnelmaa taustamusiikilla, erilaisilla luonnonäänillä, ovien ja lattian narahteluilla, kuppien kilinällä tai takkatulen rätinällä."
Tutkijat eivät missään vaiheessa halua heittää V-larpin pelimäisiä aineksia romukoppaan. Niiden kautta löytyvät leikkimisen ja viihtyvyyden elementit.
Kotikutoinen projekti
Oulun linna V-larp on tehty enemmän intohimolla kuin rahalla, korostaa Manninen. Se on rakkaudella tehty.
"Tämä on kotikutoinen projekti. Tottakai jälki olisi erilaista, jos tämä olisi jonkun rahoittajan rahoittama ammattimainen tuotanto ja isolla tiimillä tehty. Silloin puhuttaisiin myös ihan eri budjeteista."
"Mutta jos ajatellaan, että tämä on kolmessa-neljässä kuukaudessa kesätyövoimalla tuotettu, siinä mielessä olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen ja päivä päivältä hämmästelen enemmän, kuinka paljon on saatu aikaan", hän ihmettelee.
V-larp on sisältötuotanto, jota tiimi todennäköisesti pystyy hyödyntämää vielä ainakin seuraavassa hankkeessaan. Siltikin se jää Tony Mannisen mielestä vähän niin kuin pöytälaatikkoon, jos se jää vain yliopiston seinien sisälle.
"Tämäntyyppisellä jutulla voisi jo lähteä hakemaan hyötyjä muuallakin."
Virtuaalinen Oulun linna on toiminut kulissina ja näyttämönä Nordisk Panoramassa esitettävään 7-minuuttiseen lyhytelokuvaan. Se ja muut POEMin Digital Days -workshopien koulutusprojektina syntyneet tuotannot esitetään Foxiassa Oulussa lauantaina 28.9. kello 10 otsikolla Digital Shorts.