Tervetuloa Second Lifeen! Se on paratiisisaarten, turkoosin meren, ultratyylikkäiden kalusteiden, kauppojen ja ravintoloiden maailma. Maailma, jossa asuu bimboja ja lihaksikkaita miehiä.
Internetiin luotu virtuaalinen maailma on luonut todelliset markkinat. Monet "asukkaista" tekevät huonopalkkaisia satunnaistöitä.
Second Life (SL) on ikivihreä maailma, jossa elämä ei koskaan pääty, kolmiulotteinen todellisen elämän simulaatio, jossa internetin käyttäjä elää toista elämää avatarinsa, virtuaalihahmonsa välityksellä. Heinäkuun puolivälissä Second Lifessä oli yli 8,1 miljoonaa asukasta.
SL:n perusti vuonna 2003 Linden Lab, kalifornialaisyhtiö, jonka perustaja on Philip Rosedal, koulutukseltaan taloustieteilijä. Innostus on niin suurta, että SL:een tulee nykyisin yli 800 000 uutta käyttäjää kuukaudessa. Eniten edustettuna olevien maiden luettelossa Ranska on kakkosena Yhdysvaltain jälkeen.
SL ei ole samanlainen peli kuin muut: ei mahdollisimman suurta määrää hirviöitä tapettavana ennätysajassa, ei Graalia löydettävänä, ei mitään tehtävää suoritettavana. Ainoa pakko on elää toista elämää. Kaikki on mahdollista: kävellä, urheilla, rakastella, myydä palveluja ja tavaroita, mennä naimisiin, tehdä työtä tai perustaa yritys.
Jokainen omistaa omat luomuksensa ja voi jopa ansaita rahaa. Todellista rahaa. Second Lifellä on oma rahayksikkönsä linden dollar. Sitä voi vaihtaa oikeisiin dollareihin ja siirtää rahaa tililleen pankkikortillaan palvelumaksua vastaan. Heinäkuun alussa yhdellä dollarilla sai 270,80 linden dollaria (yhdellä eurolla vähän yli 320). Virtuaalisessa lindex-pörssissä vaihdetaan kaksi miljoonaa dollaria päivässä. Tämä ylikansallinen valuutta on keskuspankkien ulottumattomissa.
Kun Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet kuuli ilmiöstä Davosin foorumin aikana, hän totesi yksityisessä keskustelussa: "Mikäli tuo laajenee, sitä pitää seurata, sehän luo rahaa".
Second Lifestä dokumenttielokuvaa tekevät kaksi nuorta taiteilijaa Alain Della Negra ja Kaori Kinoshita myöntävät, että "rahan ansaitseminen on yksi uusien SL:n asukkaiden suurimmista kiinnostuksen kohteista".
Toistaiseksi Second Lifellä on rikastunut vasta kourallinen ihmisiä. He ovat graafikoita, suunnittelijoita, rakennuttajia.
Kiinalaista syntyperää oleva saksalainen Anshe Chung, jonka oikea nimi on Ailin Graef, on tehnyt monet kateellisiksi. Hän on ostanut maapaloja, rakentanut niille kiinteistöjä ja myynyt ne uudelleen kiinteistökeinottelun päästyä vauhtiin. Alkuperäisestä 9,95 dollarin kuukausipanoksesta hänen vuosittainen liikevaihtonsa nousee jo 2,5 miljoonaan dollariin. Hänen digitaalinen studionsa, todellisessa maailmassa toimiva Anshe Chung Studios työllistää kymmeniä henkilöitä.
Toinen tapa ansaita rahaa on valmistaa virtuaalisia esineitä, mutta silloin täytyy olla "hyvä ote hiirestä". Todellisessa elämässä Jennifer Grinnell, alias Janis Marlowe, työskenteli huonekaluliikkeessä. SL:ssä hän ryhtyi luomaan vaatteita ja ulkoasuja avatareille. Lopulta hän jätti oikean työpaikkansa, uudessa hän ansaitsee neljä kertaa enemmän.
Ranskassa vain noin viidentoista henkilön uskotaan ansaitsevan kunnolla rahaa Second Lifessä. Nelikymppinen Stephane Zugzwang (SL-asukkaan nimi), on entinen suuryrityksen tietohallintopäällikkö. Hän kuuluu SL:n pioneereihin. Hän liittyi yhteisöön vuonna 2004 "huvin vuoksi" - ja on nyt jättänyt työpaikkansa.
Sitten Stephane perusti kaupan Linden Labin tontille. Sieltä asukkaat voivat ostaa virtuaalisen valikoiman virtuaalitodellisuushuoneita hinnalla, joka vaihtelee 500 (1,84 dollaria) ja 5 000 (18,50 dollaria) linden dollarin välillä.
"Nyt ansaitsen tuhannesta kahteentuhanteen dollaria kuukaudessa."