Harlinin Rennyn ja kumppaneiden Mannerheim-elokuvaprojekti on ollut pinnalla jo pitkään. Ikävien rahoitusvaikeuksien vuoksi leffan teko on viivästynyt, mutta ällös huoli Suomi-poika! Oululainen tuotantoyhtiö Acid Cinema aloitti viime viikolla elokuvan suunnittelun. Rahoittajien kanssa ei ole juuri syytä neuvotella - heitä ei tarvita.
Lauantaina aamupäivällä oululaisen kuppilan nurkkapöydässä käy kova kuhina. Indie-elokuvistaan tuttu tuotantoyhtiö Acid Cinema on kokoontunut suunnittelemaan seuraavaa projektiaan, ja joukko puhkuu intoa.
"Me kuvataan se Mannerheimi", ilmoittaa apulaisohjaaja Juha Penttinen posket hehkuen.
Penttinen on apulaisohjaaja. Koska varsinainen ohjaaja on koko tiimi, joten kokoonpano on luonnollisesti vielä hivenen epäselvä.
Paikalle ovat päässeet ohjaajan lisäksi ainakin pääosaa esittävä Sampo Marjomaa, sotahistorioitsija Tommi Huotari ja toistaiseksi tarkempia roolejaan hakevat Paavo J. Heinonen ja Harri Flippa. Se miehille on jo selvinnyt, että koekuvausten jälkeen Heinoselle on kaavailtu ilmakanteleen soittajan pestiä, ja Flippa tulee toimimaan aksenttikonsulttina.
"Kysymyksessä on siis historiallinen musikaali, Penttinen tähdentää.
Käsikirjoitustiimillä on tarkoitus vetää ensimmäiset harjoitukset saman tien, se on todettu hyväksi tavaksi työstää ideoita. Samalla, kun kohtauksia tekee, niitä myös syntyy.
Kuvauskalusto ei ole vielä paikalla, mutta se ei hidasta työskentelyä.
"Hei, me olemme Oulussa ja kuvaamme aluksi ilmakalustolla. Markus Selin on kuulemma suunnitellut myös ilmakitaraelokuvan tekoa. Me viemme touhun pidemmälle ja käytämme mahdollisimman pitkään ilmakalustoa, se on taloudellista", joku miehistä valaisee.
Puheenpapatuksen äänentaso on verrattavissa sotaelokuvan taistelukohtaukseen, ja ideoita lentelee pöydän molemmin puolin sarjatuleen verrattavalla tahdilla.
"Vois pitää enskarit vaikka jäähallilla, ja se olisi mainiota mainosta Oululle kansainvälisestikin!"
"Ja sitten yleisölle siinä leffassa jaetaan mustat lasit, jotka ne laittaa pimeässä huoneessa päähän ja saa kuvitella ihan itse kohtaukset!"
"Kun sivuosassa on kuitenkin Josef Stalin, niin eikö voisi kuvata samalla rinnakkaiselokuvan, venäläiset varmaan mielellään tilaisi? Jos Mannerheim on homo kentauri, niin olisiko Stalin vaikka transvestiittisfinksi? Sellainen tosi teräksinen?"
"Mä oon niin valmis tähän rooliin! Bring on the korsetti! Saadaanko me Miley Cyrus, Lindsay Lohan tai joku muu vieraileva tähti esittämään syntymäpäivilleni saapuvaa Adolf Hitleriä?"
"Mie oon vissiin jotenki väsyny, kun meinasin tässä ehottaa Eva Braunin rooliin Oulun omaa tyttöä Jasminia (Mäntylä), kun se on jotenkin ruskean oloinen. Sitten tajusin, että ei kai ny Mannerheim-leffassa Braunia tartte."
"Projektin musiikista vastaisi Yö, jolta tulisi ensi-illan tiimoilla ulos uusi kokoelma-tupla nimeltä Lahtarin yölaulut!"
"Mikko Alatalohan on Oulun poikia! Hieman muokkaamalla vanhoja hittejä päästäisiin asian ytimeen. Esimerkkeinä vaikkapa ´Känkkäribbentrop´, ´Takapenkin muilutus´, ´Mä sotamarsalkkapoika oon´, ´Ryssän ikävä toisen luo´, ´Akselivallat tahtoo pitää hauskaa´ ja ´Poppaloora, puhuva sotasyyllinen´."
Herjanheitto ei lopu pariin tuntiin. Kuulostaa hullulta, että kyseinen porukka on ihan oikeasti saanut kymmenen vuoden olemassaolonsa aikana tuotettua jo yli kuusikymmentä erilaista elokuvaa.
"Acid Cinema on luovaa anarkiaa eikä saman ummehtuneen tuuban toistamista taloudellisiin realiteetteihin vedoten. Raha tuo mukanaan kaikenlaista skitsoilua kuten yleistä ahneutta, tuottavuuskäyrien äärellä rukoilua ja samojen suosittujen elokuvanäyttelijöiden palkkaamista", Marjomaa kertoo.
Mies on nykyään tuttu televisiossa pyörivän Hauskat kotivideot -ohjelman juontajana, mutta kertoo saapuneensa heti Helsingistä Ouluun kuullessaan uudesta Mannerheim-projektista. Aamuisten koekuvausten Marjomaa kertoo olleen kohtuullisen haastavat, mutta hän uskoo vakuuttaneensa tuotantoryhmän kokemuksellaan.
"Vakuutin Acid Cineman tuottajat aiemmilla rooleillani heidän teoksissaan - sanotaanko että osat ovat olleet monikulttuurisia ja fyysisesti haastavia. Mutta tähdentäisin sitä, ettei tämä ole sinänsä muita rooleja merkittävämpi, vaikka Marskia näyttelenkin. Olen vain yksi muiden joukossa, ihan samaan tyyliin kuin Elizabeth Taylor oli Kleopatrassa", mies velmuilee.
Harjoitukset alkavat pienimuotoisella taistelukohtauksella, jossa aseina toimivat biljardikepit. Musikaaliteema muistetaan kuitenkin nopeasti, ja näyttelijäryhmä haluaa poseraata vakavasti ryhmäkuvassa, onhan itsenäisyyspäivän aatto.
Joku toivoo Maamme-laulua baarin kaiuttimista, mutta henkilökunnalta ei valitettavasti sitä löydy. On tyydyttävä marssihenkiseen heviin.
Ilmeet vakavoituvat ja ryhtiä revitään hartaasti. Kuin itsestään Marjomaan käsi etsiytyy rinnalle, sydämen päälle. Mies kertoo käyneensä ainoastaan Kiss-armeijan, mutta ei suinkaan lyö isänmaa-aihetta läskiksi. Mitä Suomen itsenäisyys sitten oikeasti merkitsee tunnetulle tv-kasvolle?
"Sanoisin, että suomalaisuus merkitsee tervettä ylpeyttä kulttuurillisista, kielellisistä ja historiallisista juurista; sitä ettei erehdy luulemaan muiden maiden kulttuurien olevan parempia, pelkästään erilaisia. Itsenäisyys on ehdottoman tärkeää monessakin asiassa", hän vakavoituu ohimeneväksi hetkeksi, kunnes tuttu virne nousee jälleen kasvoille.
"Olen muuten aloittanut rooliin valmistautumisen viettämällä aikaa Aasiassa, Kaivopuistossa sekä keskustellut muun muassa Eric Enno Tammin kanssa aiheesta - hänhän kirjoitti Mannerheimin retkistä keskiaasialaiseen Steppe-julkaisuun A Secret Agent on the Silk Road -artikkelin", näyttelijä-juontaja tietää.
Niin, takaisin itse elokuvaan. Kuvaukset on tarkoitus aloittaa näkyvän kaluston kera ensi vuonna. Ensi-iltaa kaavaillaan vuoden 2011 kesälle.
Tehdäänkö tässä nyt enemmän sotaelokuvaa vai henkilökuvaa?
"Elokuva pohjautuu tositapahtumiin, mutta on tietysti eri sukupolven näkemys aiheesta. Elokuva on taidetta, eli joitain vapauksia otetaan, mutta uskon, että lopputulos on fabulöösi kuten oli päähenkilömme tarinakin", Marjomaa arvelee.
Sota on aiheenvalinnan vuoksi läsnä pakostakin.
"Marsalkka Mannerheim varjeli yksityisyyttään, joten tuskin alamme revitellä oletuksilla väittäen niitä faktoiksi. Toivon lukijoiden ja katsojien olevan sen verran fiksuja, että he erottavan toden ja sepitteen toisistaan", Marjomaa kelailee.
Ohjaajan, tai apulaisohjaajan, kuva tulevasta taidepläjäyksestä on virinnyt harjoitusten aikana selkeämpään suuntaan.
"Elokuvamme tulee sittenkin olemaan vain osittain musikaali. Se pyrkii olemaan varsin uskollinen Mannerheimin todelliselle tarinalle ja antamaan katsojalle ennennäkemättömän näkökulman aikamme merkittävimmän suomea puhumattoman suomalaissankarin elämään ja edesottamuksiin", Penttinen mainostaa.
Penttinen kertoo Acid Cineman panostavan tosissaan tulevaan Mannerheim-projektiin.
"Ja jos se ei toteudu, Acid Cinema varmaankin siirtyy tekemään dokumenttielokuvia. Meillä olisi mainio idea maailman pohjoisimmasta ja huonoimmasta krikettijoukkueesta. Siinä seurattaisiin rajun kriketinpelaamisen lisäksi myös pelaajien ihmissuhteita. Eräs pelaajista on etninen grillikioskiyrittäjä, ja siitä dokumentin työnimikin - Freetime Nachos", miehellä välähtää.
Idea saa naurunremakan siivittämän hyväksynnän muulta ryhmältä.