Se jokin niissä on

"No joo, myönnän."Vaikka mitäpä sitä kieltämäänkään; merkit ovat aivan selvät.

"No joo, myönnän."

Vaikka mitäpä sitä kieltämäänkään; merkit ovat aivan selvät. Kaapista löytyy useampi kymmenen paria kenkiä. Mustia peruskenkiä, jotka soveltuisivat vesisateeseen ja pitempien matkojen kävelyyn, sieltä saa silti hakemalla hakea. Kun sellaisia lähtee katselemaan kaupasta, mukaan tarttuu kuitenkin todennäköisesti jokin hiukkasen epäkäytännöllinen mutta ah niin herkullisen värinen korkkaripari.

Kenkähullu - Emmi Malmström on kiistatta sitä. Mutta miksi?

"Olisikin joku hieno vastaus tähän. Kengillä voi ainakin helposti vaihtaa asukokonaisuuden koko olemuksen. Ja kengät ovat niin hienoa käsityötä, ne vaativat paljon työstöä. Niitä ei voi vain hurauttaa viidessä minuutissa niin kuin ompelukoneella vaatteen."

Kenkäfanaatikon mieleen on tavallisesti syöpynyt joku erityisen ihana kenkäpari menneisyydestä. Joku sellainen, jonka perään yritti vielä kurkotella, kun äiti jo raahasi toisesta kädestä kauemmaksi näyteikkunasta.

Malmströmille ne kengät olivat lilat nilkkurit, jotka töröttivät hyllyssä Maxi-marketin valtavalla kenkäosastolla Helsingissä. Ne olivat "aivan älyttömän makeet", niissä oli korkea korko ja nilkan ympärillä kiersi hopeinen sydänkoru. Kenkien ja niitä ihailevan pikkutytön väliin saattoi tulla vain se tosiasia, että ikää ei ollut enempää kuin puolikas vuosikymmen.

"Jäin haikailemaan niiden perään. Ne olisivat muuten nyt tosi in."

Yksi asia on ollut nyt 26-vuotiaalle Malmströmille aina selvää: hänestä tulee suunnittelija. Potentiaalinen suunnittelun kohde vain on vaihdellut. Yhdessä vaiheessa kiinnosti arkkitehtuuri, toisessa vaatteet, kolmannessa sisustaminen.

Kuviot selkiytyivät pari vuotta sitten eräällä piknikillä, kun ystävä mainitsi, että Hämeen ammattikorkeakoulussa voi opiskella jalkinemuotoilua. Malmström haki sinne ja pääsi.

Ja siitä alkoivat auvoisat päivät: mielikuvituksellisten korkkariunelmien piirtelyä paperille tunti toisensa jälkeen. Tai niin sitä voisi luulla.

"Opiskelu on mahtavaa, mutta ei siellä koko aikaa piirrellä korkkareita. Kaavoitamme, tutustumme materiaaleihin, kengän rakenteisiin ja muuta. Meillä on myös perusaineita, kuten ruotsia, mutta se on sitten tietenkin kenkäsanastoa."

Opintoja on takana vuosi, ja nyt Malmström viettää välivuotta kotona keväällä syntyneen lapsensa kanssa - Oulussa, koska puoliso Tatu Mönttinen näyttelee Oulun kaupunginteatterissa. Tarkoitus on palata jatkamaan opintoja ensi syksynä.

Malmström näki mainoksen Andiamon The K.E.N.K.Ä -suunnittelukilpailusta jo viime vuonna, ennen kuin oli hakenut kouluun, mutta silloin osallistuminen jäi. Tänä vuonna se oli itsestään selvää jo opintojen puolesta.

Voitto tuli monenlaisten kilpailutehtävien jälkeen: osallistujien piti muun muassa suunnitella oma mallisto sekä rakentaa kenkä lestin päälle.

Palkinnoksi Malmström saa suunnittelemiaan kenkiä Andiamon ensi kevään mallistoon.

Palkintoon kuului lisäksi matka Micam-kenkämessuille Milanoon. Sen Malmström teki syyskuussa. Ja tietäähän sen, miten käy, kun kenkien ystävä pääsee paikkaan, jossa niitä on monta messuhallia pullollaan.

"Siellähän meni ihan sekaisin. Tavallaan se menee jo niin överiksi, ettei enää edes tiedä, mitä haluaisi. Siellä minä kuolasin niiden perään. Ihan hyvä, ettei messuilla päässyt ostelemaan mitään, koska siinä olisi ollut pankkilainan tarvetta."

Lisäksi Malmström näki Milanossa ensimmäistä kertaa suunnittelemistaan kengistä tehdyt prototyypit.

"Kokeilin niitä kaikkia. Tuntui mahtavalta laittaa ne jalkaan, koska tiesi, miten iso prosessi kengän tekeminen on - että minä olin ne suunnitellut ja joku muu tehnyt sen työn. Ja sekin oli ihanaa huomata, että ne tuntuivat tosi hyviltä jalassa."

Syljeneritystä tehostavien kenkäparien lisäksi Malmström kohtasi messuilla mielenkiintoisia ihmisiä, muun muassa Vagabondin mallistosta vastaavan, joka antoi nuorelle suunnittelijalle vinkkejä uralla etenemiseen.

Jos Malmströmiltä kysytään, se ura veisi mieluusti oman yrityksen suuntaan. Yllätykseksi hänelle itselleenkin.

"En ole koskaan aikaisemmin ajatellut, että minusta olisi yrittäjäksi ja että jaksaisin sitä kaikkea, mitä siihen kuuluu. Mutta kun olen löytänyt tämän alan, ajatukset ovat muuttuneet. Tämä on sellainen asia, jonka eteen mielelläni puurtaisin."

Ilmoita asiavirheestä