Alun perinhän haukiputaalaisen Kaarina Tilannon ei pitänyt ollenkaan alkaa kerätä sormustimia.
Eräs hänen ystävättärensä keräsi niitä ja toi kerran matkoiltaan yhden tuliaisiksi. Toinen ystävätär toi Portugalin tuliaisina kaksi sormustinta. Sormustimet olivat esillä keittiössä ja Tilanto oli sitä mieltä, että kokoelmaa niistä ei ryhdytä keräämään.
Sittemmin hän etsi Espanjan matkallaan aviomiehensä kanssa ystävättärelleen sormustinta tuliaisiksi.
"Nyt jo edesmennyt mieheni sanoi, että kunhan itse alat kerätä sormustimia, juostaan taas samat liikkeet läpi. Olin yhä sitä mieltä, että en ala kerätä."
Lopulta Kotiliedessä ollut juttu sormustimien kerääjästä sai Tilannon toisiin ajatuksiin: jos sittenkin. Kokoelmassa on nyt 6 592 sormustinta ja sen kerääminen alkoi 1993.
Tilanto on hankkinut sormustimia itse ja on saanut niitä ystäviltään tuliaisiksi matkoilta. Kaukaisimmat ovat peräisin Kiinasta, Australiasta, Etelä-Afrikasta ja Alaskasta. Suurin osa on posliinia tai eri metalleja, mutta kokoelmaan kuuluu myös pari hylkeennahasta ja luusta tehtyä eskimojen sormustinta. Varta vasten teetetyissä vitriineissä on myös kristallisia, puisia, tuohisia ja virkattuja sormustimia. Sormustimet on numeroitu, ja niistä jokaisen tarinan ja tiedot Tilanto on kirjoittanut ylös ruutuvihkoihin.
Ja tarinoita sormustimista riittää.
"Moneen paikkaan on niiden perässä pitänyt mennä", sanoo Tilanto.
Eräällä Amsterdamin matkalla hän huomasi astuneensa ystävättärineen sisälle pornokauppaan. Naiset eivät olleet havainnosta moksiskaan, vaan sieltä ostettiin hampun lehden kuvalla koristettu sormustin muistoksi.
Eräänä kesäiltana Haukiputaan kirkossa ennen hartaustilaisuuden alkua Tilannolle tuotiin pieni paketti. Sormustinhan se paketista paljastui, mikäs muu, lahjoittajana europarlamentaarikko Samuli Pohjamo.
"Vieressä istuneelle papille jouduin toteamaan, että sormustimien tuloa ei näköjään voi estää", hän sanoo.
Kerran Gibraltarilla Tilanto osti eräästä liikkeestä pääkadulta sormustimen, lähti miehensä kanssa jatkamaan matkaansa ja käveli uudelleen saman liikkeen ohi tuntien päästä. Palatessa liikkeen omistaja pysäytti pariskunnan. Mikään ei ollut hullusti, vaan omistaja oli huomannut antaneensa rahasta väärin takaisin.
"Suuresta rahamäärästä ei ollut kysymys. Hän kertoi, että jos ei olisi tavannut meitä enää, olisivat vaihtorahat menneet hyväntekeväisyyteen."
Maailman vanhimmat löydetyt sormustimet ovat Kiinasta ja 25 000-30 000 vuoden ikäisiä. Euroopan vanhimmat ovat Bysantin ja Vähä-Aasian alueilta. Tilanto on huomannut, että nykyään ei enää läheskään aina tiedetä, mikä koko sormustin on: kysyjälle on alettu esitellä sormuksia.
Sormustinta, fingerporia tai sormikypärää on käytetty ommellessa sormen suojana työntämässä neulaa paksun kankaan tai nahkan läpi. Ompelusormusta puolestaan on käytetty vasemmassa kädessä suojaamassa ompelijan sormea neulanpistoilta. Ompelusormuksien valmistaminen on lopetettu 1800-luvulla. Sormustimia on tehty jo 1600-luvulla muistoiksi.
Antiikkimessuilta Tilanto on katsellut vanhoja kultaisia sormustimia, mutta niitä tahtoo pohjoisessa tulla vastaan hyvin vähän.
Sormustimien hintahaarukka vaihtelee "niin vähästä, että niin vähää rahaa ei olekaan" pariin sataan euroon. Kokoelman kokonaisarvoa Tilanto ei ole laskenut. Rahallinen arvo ei häntä niinkään kiinnosta.
Kokoelmassa on kultaisia ja timanteilla koristettuja sormustimia, mutta tärkein ja rakkain on kuitenkin Pekurin vuonna 1936 Oulussa valmistama sormustin. Sen Tilanto sai äidiltään 9-vuotislahjaksi vuonna 1948.