Entinen pääministeri ja puheenjohtaja Paavo Lipponen voitti tiistaina ylivoimaisesti esivaalin, jossa SDP valitsi itselleen presidenttiehdokkaan. Tulosta ei voi kutsua yllätykseksi. Lipponen valitaan SDP:n ehdokkaaksi lokakuussa kukkapuskan ja hyminäpuheiden kera.
Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen ja varapuheenjohtaja Ilkka Kantolan vaatimattomat tulokset kertoivat, että esivaali oli tarpeeton välinäytös. Demarit olisivat voineet valita suoraan kokoomuksen mallin, jossa entinen puhemies ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö huudetaan puolueen ehdokkaaksi esivaalitta.
Esivaalit ovat olleet parhaimmillaan jännittäviä. Martti Ahtisaari peittosi 1993 SDP:n esivaalissa puolueen suosikin Kalevi Sorsan. Kokoomuksenkin esivaali tuotti yllätyksen 1993, kun puheenjohtaja Pertti Salolainen hävisi Raimo Ilaskivelle. Johannes Virolaisen ja Ahti Karjalaisen taistelu keskustan ehdokkuudesta 1981 oli trilleri. Esivaalin tarkoitus on aktivoida puoluekenttää ja kerätä julkisuutta. Onnistunut esivaali edellyttää kuitenkin, että kilpa presidenttiehdokkuudesta on todellista ja että tulos ei ole ennalta aivan selvä. SDP:n esivaalissa tavoitteet toteutuivat huonosti, koska Lipposen ehdokkuus oli ensimetreiltään läpihuutojuttu.
Lipposen ehdokkuuden jälkeen isoista palasista paikoillaan panematta on vielä Timo Soinin rooli. Paavo Väyrysen nousu keskustan ehdokkaaksi lisää Soinin painetta lähteä ehdolle, sillä Niinistön lisäksi Väyrynen kalastelee samoilla vesillä vielä kokoomuksen ehdokastakin enemmän.
Lipposelle on tulossa EU-myönteisimmän ehdokkaan osa. Sitä ei ole helppo sovittaa yhteen SDP:n nykyisen EU-linjan kanssa.