Sdp yrittää he­rä­tel­lä kul­ma­soh­vien duu­na­rit

KalevaHelsinki Sosiaalidemokraattien kaksi vuotta kestänyt kasvojen kohotus päättyy toukokuun puoluekokouksessa, jonka on tarkoitus parsia Sdp:n julkik

Kaleva
Helsinki Sosiaalidemokraattien kaksi vuotta kestänyt kasvojen kohotus päättyy toukokuun puoluekokouksessa, jonka on tarkoitus parsia Sdp:n julkikuva sellaiseksi, joka kelpaa sekä toimistoneideille että paljon puhutulle kohderyhmällä eli lähiöiden sohvilla uinuville karvapersedemareille.

Puolueen viimeisin hoitovaihe on kestänyt vuoden. Vuonna 2008 valitun puheenjohtajan Jutta Urpilaisen kausi alkoi nihkeästi. Sekä kunnallis- että eurovaalit menivät kehnosti. Kannatus jatkoi laskuaan ja kokoomus paistatteli maan suurimpana puolueena.

Elämä oppositiossa on erityisesti sosiaalidemokraateille hankalaa. Yhdistymisensä jälkeen Sdp on ollut enemmistöhallituksen ulkopuolella vain kaksi kertaa.

Sdp on aikaisemmin palannut hallitukseen ryminällä. Vuoden 1966 vaaleissa kannatus kipusi 27,2 prosenttiin. Edellisen porvarikomennon päätteeksi 1995 Sdp keräsi huikean potin, 63 kansanedustajaa ja 28,3 prosenttia äänistä. Nuo luvut ovat ohuita päiväunia Jutta Urpilaiselle. Urpilaisen ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tarja Filatovin Sdp ei kiinnostanut äänestäjiä. Puolueessa kyseltiin, miten herätetään puolue, joka sitten herättää äänestäjät.



Eduskuntaryhmä uusiksi


Sdp:n uutta ja suhteellisen nuorta johtoa on sapettanut eduskuntaryhmän vaisu tunnelma. Siitä ei ollut porvarihallituksen haastajaksi. Ryhmän yhteishenki rakoili. Vaalikauden parasta aikaa Sdp:n ryhmä eli, kun se sai vastustaa pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) eläkepolitiikkaa.

Urpilaisen suunnitelma alkoi hahmottua toimintaohjelmaksi, kun Eero Heinäluoma jätti vuoden 2009 eurovaalit väliin. Heinäluoma halusi jatkaa kotimaan politiikassa ja tehdä paluun näkyviin asemiin.

Urpilaisen ja Heinäluoman palapeli koottiin helmikuussa. Filatov joutui tekemään ryhmän johdossa tilaa Heinäluomalle. Johannes Koskinen siirrettiin varapuhemiehen paikalta riviedustajaksi.

Vaihdoksen puolustajien mielestä poliittisesti vikkelä Heinäluoma pystyy haastaman hallituksen ja käyttämään sellaista kieltä, joka kiinnostaa äänestäjiä.

Urpilaisen tehtäväksi jää pehmeämpi räksyttäminen ja yhteistyöaloitteiden tekeminen. Sdp:ssa on arvioitu, että rumat puheet kääntyvät naispuhujaa vastaan.



Puoluesihteeri voi vaihtua


Heinäluomasta on Urpilaiselle hyötyä myös puolueen sisällä. Heinäluoman asema kohentaa Urpilaisen suhteita ammattiyhdistysliikkeeseen. Sillä voi olla tärkeä merkitys puoluekokouksessa, kun kokousedustajat valitsevat puolueen johtohenkilöitä.

Urpilainen jatkaa puheenjohtajana ainakin kaksi seuraavaa vuotta. Puoluesihteeri Ari Korhonen valittiin 2008 niukalla enemmistöillä tehtäväänsä.

Korhonen on pohdiskellut julkisesti mahdollisuutta siirtyä Turun apulaiskaupunginjohtajaksi. Se käytännössä avaa keskustelun siitä, pitäisikö puoluesihteeri vaihtaa.

Korhosen lisäksi puolueen kolmen varapuheenjohtajan Ilkka Kantolan, Maria Guzenina-Richardsonin ja Pia Viitasen kannattaa pälyillä sivuilleen.

Heillä jokaisella on heikkoutensa. Viitanen on poliittiselta iältään puoluejohdon nestori, Guzenina-Richardsonia rasittaa nyt kehno julkisuus ja Kantolan vaiva on suhteellisen vähäinen julkisuus.



Kakkoseksi ja sinipunaan


Urpilaisen Sdp:n tavoitteena on päästä seuraavaan hallitukseen. Sekä kokoomus että keskusta kelpaavat kumppaniksi.

Puolueen laskimissa on kaksi päävaihtoehtoa, porvarihallitus tai Sdp:n ja kokoomuksen sinipunaministeristö. Kokoomuksen reippaaseen tappioon ja punamultahallitukseen Sdp:ssa ei nyt uskota.

Sdp on jarruttanut hallituksen suunnitelmia uudistaa perustuslakia ja korottaa eläköitymisikää. Niihin Urpilaisen Sdp ei itseään hirtä.

Sdp:ssa kiistetään ponnekkaasti, että Sdp kytkisi perustuslain uudistamisen vaalilain muuttamiseen. Kytköksen väitetään olevan Koskisen oma soolo.

Puolueelle riittää se, että perustuslain 93 pykälään ei kajota. Presidentin valtaa voi kaventaa muuttamalla muita säädöksiä.

Urpilaisen Sdp on hallituksessa valmis siihenkin. että ensi vaalikaudella hallitus ryhtyy valmistelemaan Suomen liittymistä Natoon. Jäseneksi Suomi ei saa liittyä ennen vuotta 2015.

Jos Sdp häviää vaalit 2011, on Urpilaisen ura katkolla 2012 puoluekokouksessa. Sitä ennen saattaa vuodesta 2002 Sdp:n keskeisimmissä tehtävissä ollut Heinäluoma joutua syrjään.

Ilmoita asiavirheestä