Punavihreä oppositio on jättänyt välikysymyksen hallitukselle eriarvoistumista lisäävästä politiikasta. Välikysymyksen ovat allekirjoittaneet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto.
- Välikysymyksellä pyrimme muuttamaan hallituksen linjaa oikeudenmukaisemmaksi, perusteli ensimmäinen allekirjoittaja Suna Kymäläinen (sd.) puolueiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa.
Keinot eriarvoistumisen purkamiseen löytyvät SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton mukaan niiden vaihtoehtobudjeteista.
Puolueet kysyvät muun muassa, miksi hallitus jättää vaikutusarviot tekemättä ja kohdistaa maksukorotukset sekä toimeentulon ja palveluiden leikkaukset aina samoihin ihmisiin.
Ne näkevät myös ristiriitaisena sen, että hallituksella on oma eriarvoisuutta selvittävä työryhmänsä, vaikka yksi suurimmista syistä eriarvoistumisen kasvuun löytyy sen omasta talouspolitiikasta:
- Talouskasvun myötä hallitus ohjaa tuloja hyvätuloisille ja rikkaimmille, monet tutkimukset osoittavat tämän. Hallitus selittää, että veronalennuksin pyritään kompensoimaan tehtyjä leikkauksia, mutta samalla se haluaa unohtaa kertoa, että pienituloisimmat eivät nytkään maksa valtion veroja, joten veronalennukset eivät tule kohdistumaan kaikkein pienituloisimpiin, Kymäläinen sanoi.
Vihreiden Krista Mikkosen mielestä ilmassa on merkkejä siitä, että luokkayhteiskunta tekee paluuta.
- Meillä on entistä enemmän ihmisiä, jotka joutuvat taistelemaan arjessaan siitä, mihin rahat riittävät.
Kymäläinen luettelee esimerkkejä: köyhyysrajan alapuolella elää 500 000 työssäkäyvää, 100 000 lasta ja 70 000 alle kolmekymmentävuotiasta, 350 000 eläkeläistä elää alle tuhannen euron tuloilla.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistutti, että keskustelu lähti liikkeelle laskelmasta, jonka vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tilasi eduskunnan tietopalvelusta ja joka osoitti, että halllituksen omat päätökset kasvattavat tuloeroja.
- Hallitus on käyttänyt lähes puolitoista miljardia suurituloisia suosiviin veronkevennyksiin ja lähes miljardin erityisesti julkisen sektorin työntekijöitä kurjistavaan kiky-sopimukseen.
Anderssonin mielestä hallituksen toimet näkyvät paitsi tuloerojen kasvuna myös terveyserojen kasvuna ja kasvavana eriarvoistumisena suomalaisen koulujärjestelmän sisällä.
RKP jakaa huolen mutta ei korjauskeinoja
RKP on hallituksen eriarvoistumista lisäävästä politiikasta samaa mieltä ja aikoo äänestää epäluottamuksen puolesta. Puolue ei kuitenkaan osallistu välikysymykseen, koska se on eri mieltä keinoista, joilla ongelmat tulee ratkaista.
RKP:n vaihtoehtobudjetti eroaa muista oppositiopuolueista erityisesti verotuskysymyksissä.
- Muista oppositiopuolueista poiketen emme usko, että tiukempi progressio ja veronkorotukset ovat oikea ratkaisu yhteiskunnallisiin ongelmiin. Päinvastoin, meidän mielestämme kokonaisveroaste on edelleen liian korkea, sanoo ryhmäjohtaja Stefan Wallin tiedotteessa.
- Meistä on oikein alentaa työn verotusta, kunhan se tapahtuu sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Siksi esitämme suurempia kevennyksiä tuloverotukseen kuin mitä hallitus tekee. Samalla ehdotuksemme pienentää tuloeroja enemmän kuin hallituksen ehdotus.
RKP aikoo jättää oman epäluottamuslausekkeensa välikysymyskeskustelussa.