SDP va­rau­tuu pe­rus­tus­la­ki-re­mont­tiin

Pääministerin sijaisen asemaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pitää vahvistaa, mikäli pääministerin ulkopoliittinen asema edelleen kasvaa", SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma vaatii. Pääministerin sijainen on yleensä toiseksi suurimman puolueen puheenjohtaja.

Pääministerin sijaisen asemaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pitää vahvistaa, mikäli pääministerin ulkopoliittinen asema edelleen kasvaa", SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma vaatii. Pääministerin sijainen on yleensä toiseksi suurimman puolueen puheenjohtaja.

Heinäluoma myöntää, että SDP ei ole innostunut karsimaan tasavallan presidentin ulkopoliittisia valtaoikeuksia.

Pääoppositiopuolueessa varaudutaan kuitenkin perustuslain mahdolliseen remonttiin ja presidentin viimeistenkin valtaoikeuksien karsintaan. Pääministerin sijaisen aseman vahvistaminen sisältyy SDP:n sisäiseen muistioon, jossa arvioidaan perustuslain toimivuutta. "Perustuslain asemasta johtuen siihen ei pidä tehdä muutoksia kevyin perustein. Perustuslaki on käytännössä toiminut hyvin", Heinäluoma tiivistää Kalevalle muistion sisällön.

Yhteistyö toiminut enimmäkseen hyvin

SDP haluaa korostaa valtioneuvoston ja presidentin yhteistoimintavelvoitetta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. "Kyseenalaista on kuitenkin, onko yhteistoimintavelvoitetta tarvetta täsmentää laatimalla ennaltaehkäiseviä säännöksiä perustuslakiin", kansanedustaja Antti Kalliomäen (sd.) johdolla laaditussa muistiossa todetaan.

Heinäluoma kehuu valtioelinten välistä yhteistyötä: "Presidentin ja valtioneuvoston yhteistyö ulkopolitiikassa on toiminut voittopuoleisesti erinomaisesti tai hyvin. Julkinen keskustelu ongelmista on ollut suurempaa kuin todellinen tilanne."

Heinäluoma kiistää, että SDP haluaisi jarruttaa perustuslain tarkastelua. Hän kertoo suhtautuvansa presidentin valtaan pragmaattisesti. "En näe tätä kauhean periaatteellisena ja ideologisena kysymyksenä."

"Presidentillä on nykyinen asema ulkopolitiikan johtajana tai sitten puhutaan aivan toisenlaisesta järjestelmästä. Jos presidentillä ei ole mitään valtaa, onko sitten järkevää, että siihen luodaan kansanvallan kannalta suuret odotukset. Sen kysymyksen voi perusteellisesti esittää", Heinäluoma kommentoi keskustelua presidentin vaalitavasta.

Heinäluoma ei halua mennä asioiden edelle ja toppuuttelee keskustelua, pitäisikö presidentin valinta siirtää eduskunnalle kuten ex-pääministeri Harri Holkeri (kok.) on esittänyt.

Pääministerin työ kiireistä ja stressaavaa

Heinäluoma korostaa, että nykyisestä perustuslaista on ollut etua ulkopolitiikassa. "Presidentti on ollut keskeinen toimija ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, joka on tuonut pitkäjänteisyyttä, ennustavuutta ja vakautta ulkopolitiikkaan."

Hän muistuttaa, että pääministeri on hyvin kiireinen ja stressattu monilla asioilla. "Pääministerin pöydälle kaatuu poikkeuksellisen paljon kannanottoja. Ulkosuhteiden hoidon ja asioiden harkinnan kannalta on ollut etua, että presidentti on ollut itsenäinen toimija."

Heinäluoma kertoo osallistuneensa kahteen EU:n huippukokoukseen ja seuranneensa presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) edustautumista. Hän leimaa keskustelun kahden lautasen ongelmasta "kotikutoiseksi". "Presidentin asema on sellainen, että hänet noteerataan paremmin. Halosen etu on myös se, että hän alkaa olla EU-johtajien keskuudessa virkaiän vanhimmasta päästä. Kokemuksesta on aina etua kansainvälisissä suhteissa."

Ilmoita asiavirheestä