SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma toivoo presidenttivaalikampanjasta lyhyttä ja asiallista. Vaikka istuva presidentti Tarja Halonen on vahvoilla, puolueessa valmistaudutaan kuitenkin totiseen taistoon, jossa jännite nousee vuoden vaihteessa.
Pohjolan demaritapaamisessa Kuusamossa mukana ollut Heinäluoma toivoo, että vaalitaistelu olisi mahdollisimman lyhyt.
"Jos taisto alkaa marraskuussa, se riittää. Runsaassa kahdessa kuukaudessa ehditään ratkoa asiat. Liian pitkän vaalitaistelun riskeinä ovat asioiden loppuminen ja ihmisten kyllästyminen."
Heinäluoma uskoi edessä olevan mielenkiintoisen kisan. "Suomalaisille tulee olemaan tarjolla ehdokkaina valioliigassa yksi kilpailija ja sitten kaksi kolmosdivariin sopivaa."
Asianlinjasta lipsumisen vaara on Heinäluoman mukaan olemassa.
"Kaikki ovat päteviä eikä mitään mollauskierrosta tarvita. Me itse aiomme pitäytyä asialinjalla eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. Kaikki ovat ennestään suomalaisille tuttuja, joten mitään dramaattisia läpivalaisuja tuskin on odotettavissa."
Puolueessa on aikaa tämän kuun loppuun asti asettaa ehdokkaita presidentinvaaliin.
"Olemme saanet noin sata ehdotusta ja niissä kaikissa on lukenut Tarja Halosen nimi. Jäsenäänestyksiä ei siten tarvita ja voimme aloittaa vaalityön heti."
Heinäluoma toivoo, että vaalitaistelussa nousevat esille ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat mukaanlukien Nato.
Ensi vuoden budjettiesitys syntyi Heinäluoman mukaan yllättävän kivuttomasti. "Se kertoo siitä, että meillä on hallituksessa hyvä puolueyhteistyö. Taustalla on tietysti myös se, että talous on vahvassa kasvussa ja työllisyys kohentunut."
Hän uskoi ,että köyhyyspaketti ja työllisyyttä parantavat toimet tulevat saamaan eduskunnassa kiitosta. Kansaneläkkeen viiden euron tasokorotus on saanut aikaan monenlaisia kannanottoja.
"Vaikka hallituksella ei tässä asiassa ole aihetta rehvastella, uskon, että jokainen euro on tarpeeseen. Parempi on, että ne eurot menevät eläkeläisille kuin johonkin vähemmän tärkeään.
Epäileva suhtautuminen aluekuntamalliin
Torstaina esiteltyyn kuntarakennemalliin Heinäluoma suhtautuu epäillen.
"En halua puuttua kuntien lukumäärään, mutta 20 kunnan määrä tuntuu hurjalta. Vanhentuneelle kuntarakenteelle on kuitenkin tehtävä jotain ja ehdotus kertoo, että uusia ratkaisuja tarvitaan. Hallituksen ei pidä sanella päätöstä vaan asiasta on keskusteltava ennakkoluulottomasti kuntapäättäjien kanssa."
Heinäluoma pitää tärkeänä sitä, että uutta byrokratiaa ei luoda ja kuntalaisilla säilyy suora yhteys päättäjiin.
Ehdotus EU:n ulkopuolelta Suomen yliopistoihin tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista on Heinäluoman mielestä käsiteltävä kiihkottomasti.
"Halusimme tässä asiassa mietintäaikaa ja siksi asiaa ei vielä ratkaistu budjettiriihessä, vaan keskustelemme puolueessa siitä syksyn aikana. En näe asiaa kovin suurena periaatteellisena kysymyksenä. Yliopisto-opetus voi olla myös vientituote, kuten se on Englannissa ja Australiassa."