Sdp esittää autojen romutuspalkkion palauttamista sekä rahallisen tuen maksamista täyssähköautojen hankintaan.
Täyssähköauton hankintaan myönnettävä tuki olisi 2 000 euroa ja se maksettaisiin kahteentuhanteen autoon saakka. Tuen kokonaiskustannukset olisivat neljä miljoonaa euroa.
– Haluamme palauttaa romutuspalkkion, joka osoittautui edellisen hallituskauden aikana menestykseksi. Se myös maksoi itsensä monin verroin takaisin autokaupassa ja autokaupan veroina.
– Meidän mallimme kannustaisi ihmisiä hankkimaan vielä pienpäästöisempiä autoja, kansanedustaja Timo Harakka sanoo.
Aiempi vajaan puolen vuoden mittainen romutuspalkkiokäytäntö päättyi vuoden 2015 lopussa. Romutettavasta autosta maksettiin kaikkiaan 1 500 euron hyvitys, josta valtion osuus oli tuhat euroa.
Osa maista haluaa kieltää polttomoottorit
Liikenteen sähköistäminen on Suomessa Harakan mielestä tyystin alkutekijöissään. Esimerkiksi Norja ja Hollanti ovat kieltämässä kokonaan polttomoottoreilla liikkuvien autojen käytön.
Lisäksi Saksa lobbaa polttomoottoreilla liikkuvien autojen täyskieltoa koko Euroopan unionin alueella.
Harakka kritisoi sitä, että Suomessa kaikki pelimerkit on laitettu yhteen koriin eli biopolttoaineisiin.
– Valtio ei voi lähteä siitä, että yksi teknologia on kaiken a ja o. Ei voi olla niinkään, että Suomi on Euroopan viimeinen maa, jossa ajetaan polttomoottoreilla.
Harakka uskoo, että liikenteen sähköistäminen synnyttää uutta liiketoimintaa, joka edistää paitsi työllisyyttä, mutta myös vientiä. Suomalaista osaamista on hyödynnetty jo Norjassa, jonne Fortum on rakentanut mittavan latausverkoston.
– EU:n päästörajoitteet ovat Suomelle aika vaativat. Täällä pitäisi päästä 20 prosentin päästövähennyksiin, joten nyt olisi sähköisen liikennestrategian aika, hän sanoo.
Sdp:n ehdotus täyssähköautojen tuesta liittyy puolueen vaihtoehtobudjettiin, josta liikenteen sähköistäminen on yksi seitsemästä osa-alueesta.
Myönteinen vastaanotto ministeriössä
Sähköautojen hankintatuki saa varovaisen myönteisen vastaanoton liikenne- ja viestintäministeriössä. Ministeriö julkistaa ensi viikolla kansallisen jakeluverkkosuunnitelman siitä, millainen jakeluverkko sähkö-, kaasu-, tai vetyautoille pitäisi rakentaa.
Liikenneneuvos Susanna Jääskeläisen mukaan hankintatuki on yksi keino nopeuttaa liikenteen sähköistämistä.
– Erilaisia hankintatukia on otettu käyttöön monissa Euroopan maissa. Tämä on vahva tendenssi ja suunta, mitä kohti ollaan menossa. Sähköautojen käytön edistämiselle on olemassa vahvat perusteet, sillä ne vähentävät päästöjä ja liikenteen energian kulutusta, Jääskeläinen sanoo.
Suomen maanteillä liikkuu tällä hetkellä noin 600–700 täyssähköautoa. Hybridiautojen lukumäärä on reilut kaksituhatta. Jääskeläisen mukaan latauspisteistäkin on enemmän kuin EU-direktiivit suosittelevat.
– Meillä on aika paljon latausmahdollisuuksia verrattuna siihen, miten paljon meillä on autoja. Direktiivin mukainen suositus on, että julkisia latauspisteitä on yksi kymmentä autoa kohti.
Myös työ- ja elinkeinoministeriö odottaa hallituksen toimia, joilla sähköautojen määrä saadaan kasvuun. Temin mukaan nykytoimilla sähköautojen määrä vuonna 2030 on 120 000, joista vajaat puolet olisi täyssähköautoja.
Liikenne- ja viestintäministerin Anne Bernerin (kesk.) tavoitteet ovat korkeammalla. Ylen haastattelussa hän kertoo, että Suomeen pitäisi saada noin 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä.
Sähköautojen hankintaa Suomessa hidastaa se, että autoilla voi ajaa suhteellisen lyhyitä matkoja. Lisäksi sähköautot ovat kalliita.
