Valtion ei pidä määrätä etukäteen, mihin saa ja mihin ei saa panostaa, sanoo SDP hallituksen kärkihankkeista. Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) esitteli ryhmäpuheessa puolueen omat "järkihankkeet". Niitä ovat muun muassa harmaan talouden ja verovuodon ulkomaille torjuminen, arktisen talouden kasvu ja palvelualojen kasvuohjelma.
Harakka siteerasi puheessaan myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vanhaa kommenttia.
– Tällaisia paketteja on helppo tehdä: ensin leikataan, sitten palautetaan ja palautusta mainostetaan kasvupakettina, on Sipilä Harakan mukaan sanonut oppositiossa ollessaan.
Nyt Sipilä sanoi, ettei kärkihankkeilla ole mitään tekemistä leikkausten paikkaamisten kanssa. Hänen mukaansa Suomen ongelmat ovat sitä luokkaa, että hallitustyön on oltava aiempaa tavoitteellisempaa.
Sipilän mukaan hallitus varmistaa kärkihankkeiden toteuttamisen aktiivisella seurannalla ja ohjauksella strategiaistunnoissaan noin kahden viikon välein.
Pääministeri sanoi lisäksi, että hankkeiden vaikuttavuutta seurataan indikaattoreilla.
Sipilä kertoi tänään eduskunnalle hallituksen kärkihankkeista ja reformeista.
Hallitus käyttää kärkihankkeisiin miljardi euroa kolmen vuoden aikana. Eniten rahaa satsataan osaamiseen ja koulutukseen sekä biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin, molempiin 300 miljoonaa euroa.
– Erityisesti paikkailulta tuntuu se, että koulutus nimetään kärkihankkeeksi, kun siitä leikataan miljardikaupalla, moitti vihreät.
Lisäksi teiden ja väylien kunnostamiseen on osoitettu 600 miljoonaa euroa, mitä erityisesti keskusta pitää tärkeänä.
Yksi hallituksen tavoitteista on toteuttaa laaja suomalaisen yhteiskunnan digitalisointi.
– Nyt on pidettävä huoli, ettei digitalisointi jää hallinnon sisäiseksi puuhasteluksi ja ettei sitä pilata hitailla aikatauluilla. Tavoitteeseen pääseminen vaatii hallitukselta vahvaa poliittista johtamista, sanoi Sinuhe Wallinheimo kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa.
Vasemmistoliitto esitti, että hallitus ottaisi työajan lyhentämisen kokeilun mukaan kärkihankkeisiin. Puolue huomautti, että Ruotsissa vastaava kokeilu on lisännyt työhyvinvointia. Lisäksi työtä voisi näin jakaa useamman työntekijän kesken.
