SDP valitsee presidenttiehdokkaansa vasta loppuvuodesta. Ehdokas asetetaan loka-marraskuussa pidettävässä puoluevaltuuston kokouksessa. Tämä antaa myös presidentti Tarja Haloselle lisää aikaa kertoa julkisuuteen asettuuko hän ehdolle toiselle presidenttikaudelle.
Halonen on oman päätöksensä tehnyt, mutta ei ole hiiskunut siitä ulkopuolisille. Hän on vain kertonut haluavansa tietää puolueen aikataulun hyvissä ajoin. SDP:n aikataulu merkitsee sitä, että Halosenkaan ei tarvitse tulla ilmoituksellaan ulos vielä keväällä tai kesälläkään, jos hän ei halua näin tehdä.
Puolueen aikataulu aikataulu lyödään lukkoon maaliskuun 9. päivänä pidettävässä puoluevaltuuston kokouksessa. Jo nyt on selvää, että presidenttiehdokasta ei aseta kesäkuun 9-11. päivinä Jyväskylässä pidettävässä puoluekokouksessa, vaan asia lykätään syksyyn.
Jo kuluvan kuun lopussa piirijohtajat kokoontunut Helsinkiin keskustelemaan ja pohjustamaan presidenttikysymystä. Lisäksi puoluejohto keskustelee asiasta Halosen kanssa ennen maaliskuun puoluevaltuustoa.
Toisin kuin keskustassa ja kokoomuksessa SDP:ssä ei ole innostusta ylimääräisen puoluekokouksen pitämiseen presidenttiehdokkaan asettamiseksi, jos ehdokas on Halonen. Poikkeuksellisen suurta kansansuosiota nauttivan Halosen kampanjastakin rakennetaan kansanliikkeen luonteinen alusta alkaen, vaikka ehdokkaan asettaa puolue.
SDP:n sääntöjen mukaan presidenttiehdokkaan asettaminen kuuluu puoluevaltuustolle, mutta se voi halutessaan siirtää valinnan puoluekokoukselle.
Lisäaikaan
monta syytä
Presidenttiehdokkaan valinnan siirtämiseen on SDP:n poliittisen osaston päällikön Vesa Maurialan mukaan monta syytä. "Keskeisesti siihen vaikuttaa muiden puolueiden tekemät ratkaisut sekä modernin vaalikampanjan logiikka", Mauriala toteaa.
Jälkimmäisellä Mauriala viittaa aikaisemmista presidentinvaaleista ja kansainvälisestikin saatuihin kokemuksiin siitä, että noin puolentoista kuukauden ylittävää vaalikampanjaan ei kannata tehdä.
Keskusta ja kokoomus asettavat omat ehdokkaansa vasta loppuvuodesta. Keskusta pitää ylimääräisen puoluekokouksen lokakuun 29. päivänä ja kokoomus marraskuun 12-13 päivinä.
Esivaaliinkin
varaudutaan
Jos SDP asettaisi ehdokkaansa jo kesän alussa, jouduttaisiin kampanjointi aloittamaan syksyllä näyttävästi uudestaan.
Tätäkin enemmän päätöksen taustalla painaa se, että jos Halonen on SDP:n ehdokas, kuten ilmeiseltä näyttää, istuvasta presidentistä ei haluta tehdä rampaa ankkaa.
Haloselle halutaan varmistaa mahdollisuus hoitaa tehtäväänsä täysipainoisesti mahdollisimman pitkään.
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros on 15. tammikuutta 2006 ja mahdollinen toinen kierros tammikuun 29 päivänä.
Vaikka Halonen on ehdokkaaksi suostuessaan itsestään selvä SDP:n presidenttiehdokas puoluetoimiston on varauduttava myös esivaalin järjestämiseen.
"Säännöt ovat tässä armottomat. Jos kymmenen puolueosastoa asettaa jonkun muun ehdokkaaksi ja tämä suostuu, on esivaali järjestettävä", Mauriala kertoo.
Presidentti Martti Ahtisaari, joka vitkutteli oman kantansa kertomista puoluejohdolle, ei halunnut lähteä esivaaliin, vaan lopetti yhteen presidenttikauteen. Hän olisi joutunut esivaaliin, sillä tuolloin ulkoministerinä ollut Halonen kiirehti ilmoittamaan ehdokkuudestaan ennen kuin Ahtisaaren kanta oli tiedossa.
Haloselle esivaali ei olisi mikään ongelma. Hänellä ei ole pelkoa häviämisestä.
Vaihtoehtona on nyt se, että ehdokkaiden tulisi ilmoittautua joko kesäkuun tai elokuun loppuun mennessä. Vaaka on kallistumassa tässäkin loppukesään, sillä kuukausi riittää esivaalin järjestämiseen. Jos esivaalia ei tule, takaraja on marraskuun valtuusto.