SDP ei karsisi pre­si­den­tin valtaa

Presidentin valtaoikeuksien karsiminen ei saa laajaa tukea sosialidemokraattisessa puolueessa, oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) korostaa.

Oikeusministeri Johannes Koskinen leimaa sekä Arja Alhon (sd.) että Liisa Jaakonsaaren (sd.) puheet presidentin ulkopoliittisen vallan poistamisesta yksityisajatteluksi.
Oikeusministeri Johannes Koskinen leimaa sekä Arja Alhon (sd.) että Liisa Jaakonsaaren (sd.) puheet presidentin ulkopoliittisen vallan poistamisesta yksityisajatteluksi.
Kuva: Tapio Maikkola/Arkisto

Presidentin valtaoikeuksien karsiminen ei saa laajaa tukea sosialidemokraattisessa puolueessa, oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) korostaa.

Koskinen leimaa sekä perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajan Arja Alhon (sd.) että ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren (sd.) puheet presidentin ulkopoliittisen vallan poistamiseksi yksityisajatteluksi.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on patistanut SDP:tä selvittämään, toimivatko heidän edustajansa eduskunnan keskeisissä tehtävissä laajemman joukon asialla vai yksinään.



"Pääministeri innostui
puoluepolitikointiin"


"Pääministeri on vähän innostunut puoluepolitikointiin ja antaa kuvan, että olisi epäilyjä siitä, mitä mieltä sosialidemokraatit laajemmin asiasta ovat", Koskinen kommentoi Vanhasen Apu-lehden kolumnissaan esittämää huolta.

"He (Alho ja Jaakonsaari) ovat korostaneet, että esitykset ovat henkilökohtaisia mielipiteitä, koska he ovat merkittävissä tehtävissä sekä perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajana että ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajana. Heidän mielipiteensä eivät suoraan liity valiokuntatehtäviin eivätkä sosialidemokraattien kantoihin laveammin", Koskinen painottaa.

Koskinen ei halua ottaa kantaa, onko Alhon ja Jaakonsaaren aktiivisuus presidentin vallan riisumisessa kiusallista demareille. Hän tähdentää, että heillä on mielipiteenvapaus.

Koskinen on kuitenkin huolestunut siitä, etteivät kansalaiset käsitä väärin SDP:n linjauksia presidentin valtaoikeuksiin.

Arja Alho on arvioinut, että keskustelu EU:n nopean toiminnan joukkojen päätöksenteosta vauhdittaa presidentin vallan karsimista.

Koskinen ei näe mitään tarvetta perustuslain tarkistamiseen presidentin valtaoikeuksien osalta. "Osallistuminen Eurooppa-neuvostoon ja päätöksenteko EU:n nopean toiminnan joukoista ovat alemman tason sääntelyn kysymyksiä."



Presidenttiä ei voi
sivuuttaa


Tasavallan presidentti Tarja Halosen on tulkittu pitävän kiinni tiukasti siitä, että presidentillä on oltava viimeinen sana joukkojen lähettämisessä.

Koskinen ei ota kantaa kiistelyn, kenellä on viimeinen sana asiassa. "Siitä varmasti löytyy ratkaisu kansanvallan taiteen säännön mallin. Perustuslaki nosti eduskunnan korkeimmaksi vallankäyttäjäksi, joten sodan ja rauhan kysymyksissä se kietoutuu sinne."

Koskinen ei siivuttaisi päätöksenteossa presidenttiä. Hän korostaa, että nopean toiminnan joukoista päättäminen ei ole pelkästään EU-asia. "Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö ja hänen mukanaolonsa tässä päätöksenteossa pitää järjestää."



Työrauha rauhan-
turvalakiryhmälle


Hän arvioi, että joukkojen lähettämisestä päättäminen onnistuu varmasti tavallisella lainsäädännöllä. "Siinä kuvataan työnjako eduskunnan, valtioneuvoston ja presidentin kesken."

Johannes Koskinen haluaa antaa työrauhan rauhanturvalain uudistusta pohtivalle työryhmälle, jonka on määrä toukokuun alkuun mennessä tehdä esityksensä. "Siinä on erilaisia variaatioita, miten se kirjoitetaan, mutta annetaan työryhmän tehdä työnsä."

Ilmoita asiavirheestä