Vaalitavoitteensa esitelleet kokoomus ja SDP näkevät toisensa eduskuntavaalien päävastustajina. Kumpikin puolue varoi viikonlopun kokouksissaan heittelemästä kalikoita keskustan suuntaan.
Puolitoista kuukautta ennen eduskuntavaaleja äänestäjien on jo aikakin kuulla, millaisia vaihtoehtoja puolueet heille tarjoavat. Se ei ole tähän asti ollut selvää. Osa puolueista on valinnut taktiikan, jossa kortit lyödään pöytään pienissä erissä ja mahdollisimman myöhään. Samalla on helpompaa reagoida vastustajan liikkeisiin.
Tämän taktiikan ovat omaksuneet esimerkiksi kokoomus ja SDP, jotka perjantaina ja lauantaina toivat julki vaalityönsä tärkeimmät teemat - mutta jättivät yhä muutaman aseen piiloon. Kokoomus aloitti korva-kampanjansa jo marraskuussa, julkisti perjantaina vaaliohjelmansa mutta kertoo avaavansa "varsinaisen kampanjan" ´vasta tämän kuun puolivälissä. SDP esitteli vaaliohjelmansa marraskuussa. Vantaalla tiedekeskus Heurekassa puolue toi nyt julki tiivistetyt vaalitavoitteensa ja puolueen johto kertoi rumpujen päristessä kampanjan oikeasti alkavan.
Konkretiaa saatiin nyt annos lisää. SDP lähti helppoheikkimäiseen huutokauppaan ja lupasi hyvinvointipalveluihin ja työllisyyteen ensi vaalikaudella uutta rahaa 2,4 miljardia euroa. Summan tarkempaa kohdentamista puheenjohtaja Eero Heinäluoma ei kuitenkaan suostunut kertomaan. Esimerkiksi se, minkä verran puolue nostaisi lapsilisiä, niin kuin se lupasi, kuullaan mahdollisesti myöhemmin, jollakin otollisella hetkellä.
Kaikkiaan puoluesihteeri Maarit Feldt-Rannan suulla kerrotut vaalitavoitteet olivat niin rohkeita, että sellaisia ei ole Suomessa viime laman jälkeen kuultu. Valtiontalouden hyvä tila näyttää rohkaisseen puolueen antamaan lupauksia, jollaisia on viime vuosina tullut lähinnä Ruotsin demareilta.
Riskialttein kohta tavoitteissa liittyy vanhustenhuoltoon. Feldt-Ranta totesi ykskantaan, että ensi vaalikaudella SDP:n tavoitteena on panna Suomen vanhustenhuolto kuntoon. Siihen pääsy on äärimmäisen vaativa urakka siinäkin tapauksessa, että talous jatkaa kasvu-uralla - puhumattakaan siitä, että Suomi ajautuisi taantumaan. Jos SDP on seuraavassa hallituksessa, puolue on vaalikauden lopussa helppo panna asiasta tilille.
Pintapuolisesti katsottuna kokoomuksen ja SDP:n tavoitteiden kouriintuntuvin ero liittyy tuloverotukseen. Kokoomus perää kevennyksiin jatkoa, kun taas SDP suhtautuu niihin nihkeästi vanhaan tapaansa - vaalien alla. Tarkemmin katsoen näkemyserot ovat kuitenkin pienet. SDP:kään ei palkkaverotuksen kevennyksiä torju, jos taloustilanne vain suo niihin mahdollisuuden. Ainakaan veropolitiikkaan kokoomuksen ja SDP:n hallitusyhteistyö ei tulevien vaalien jälkeen kaatuisi.
Silti viikonloppuna vahvistui näkemys, jonka mukaan SDP ja kokoomus pitävät toinen toistaan vaalien päävastustajana. Perjantaina SDP:n päälehti Demari ryhtyi arvioimaan jopa Kataisen olemusta kuvaten sitä "herraskaiseksi". Kokoomus puolestaan pyrkii luomaan kuvaa SDP:stä puolueena, joka maailman muuttuessa haluaa pitää kiinni vanhoista rakenteista. Suurimmat hörinät Finlandia-talolla kuultiin, kun Katainen muistutti SDP:n puolueohjelman tuntevan yhä sosialismin.
Merkillepantavaa puolestaan oli se, kuinka vähän kalikoita sekä Finlandia-talossa että Heurekassa heitettiin kolmannen suuren eli keskustan suuntaan. SDP ja kokoomus näyttävät päätelleen, että keskusta on hallituksessa joka tapauksessa, ja kysymys on nyt siitä, onko toinen pääpuolue oikealta vai vasemmalta.