Ylivieska Ensimmäisen kerran suomalaisessa lampaassa todettu scrapie-tauti on löytynyt kahdeksanvuotiaasta lampaasta pienestä pohjoissuomalaisesta lampolasta. Kyseessä on taudin harvinaisempi NOR 98 -muoto, jota on eniten havaittu Norjassa. Taudin tartuntatapaa ei vielä tiedetä, mutta viranomaiset selvittävät erityisesti eläintuonnin osuutta asiassa.
Kyseisen tilan kaikki lampaat lopetetaan ja hävitetään. Tuotantotilat joudutaan vähintäänkin desinfioimaan, ja mikäli rakennukset ovat huonokuntoisia, ne saatetaan joutua hävittämään kokonaan.
Myös maaperää voidaan joutua hävittämään, koska tautia aiheuttava valkuaisaine prioni saattaa säilyä maaperässä jopa vuosia.
Viranomaiset eivät kerro scrapie-lampaan kotitilan sijaintia tarkemmin.
"Näissä tapauksissa haluamme suojella tilan väkeä ja antaa heille aikaa. Mitään syytä paikan kertomiseen ei ole, koska taudin ei tiedetä koskaan aiheuttaneen ihmisen sairastumista", toteaa elintarvike- ja terveysosaston osastopäällikkö Matti Aho maa- ja metsätalousministeriöstä.
Ahon kertoman mukaan kyseisellä tilalla on noin 20 lammasta, joka on suhteellisen pieni määrä. Lisäksi joudutaan hävittämään lampaat myös niin sanotuilta kontaktitiloilta eli tiloilta, joiden kanssa scrapie-lampaan omistajatila on tehnyt eloeläinkauppaa.
Eläin oireillut
keväästä saakka
Scrapie eli lampaan kutka- ja vapinatauti tarttuu pääasiassa emoilta jälkeläisille sekä ympäristön ja eläinten välityksellä muihin lampaisiin tai vuohiin. Suomessa tavattiin ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa scrapie-tapaus vuohessa vuonna 2002.
Osastopäällikkö Matti Ahon mukaan sairastunut lammas on oireillut keväästä lähtien. Tauti aiheuttaa eläimen laihtumista, tasapainohäiriöitä, ylikorostuneita liikkeitä, kaulan ja pään lihasten värinää, imemisrefleksejä ja kouristuksia.
Tyypillinen oire on voimakas kutina, joka voi johtaa voimakkaaseen hankaamiseen.
Usein sairastunut lammas ontuu molemmin puolin.
Pohjoissuomalaisen tilan lammas on kuollut tilalla. Scrapie-tutkimukset on aloitettu kesäkuussa, ja tutkimustulokset on saatu viime viikolla.
"Koska kyse on harvinaisesta, vasta pari vuotta sitten löydetystä muunnoksesta, tutkimukset ovat kestäneet tavallista pitempään. Oikeastaan vain Norjassa on riittävästi tietämystä tämän muunnoksen toteamiseen, ja siellä tämäkin tapaus on tutkittu", Matti Aho kertoo.
Scrapie esiintyy lammaskatraassa yleensä yksittäisessä lampaassa. Matti Ahon mukaan on erittäin todennäköistä, ettei muita tapauksia löydetä.
"Sitä ei kuitenkaan voida sulkea pois, että muitakin löytyy. Kovin monta niitä ei missään tapauksessa voi olla."
Kova isku
pienelle tilalle
Osuuskunta Lammaspohjolan sekä Pohjois-Suomen lammas ja villa ry:n puheenjohtaja Pertti Hankonen Haapavedeltä ei usko, että yksittäinen tapaus vaikuttaa suomalaiseen lammastalouteen paljoakaan.
"Kova uutinen tämä tietysti on, koska tautia ei aiemmin ole ollut suomalaislampaalla. Tiedän, että valvonta on tämän taudin kohdalla ollut jo vuosia erittäin tiukkaa, joten en voi uskoa, että tapauksia olisi yhtään useampaa."
Hän sanoo kuitenkin, että kyseiselle tilalle isku on erittäin kova. Kaikki eläimet on hävitettävä, ja tauti voi estää lampaidenpidon jopa vuosiksi eteenpäin. Scrapieta aiheuttava prioni on hyvin kestävä, ja sen uskotaan säilyvän esimerkiksi maaperässä jopa vuosia.
"Se saattaa merkitä tilalla lampaidenpidon loppumista", Pertti Hankonen arvelee. Hänelläkään ei ole tietoa tilan sijainnista.
Yli 40 uuhen lammastiloilla scrapie-valvonta on lakisääteisesti pakollista. Myös pienemmillä tiloilla omistajan on lain mukaan ilmoitettava eläinlääkärille jokaisesta yli kaksivuotiaan lampaan kuolemasta tilalla. Myös teurastamoilla tehdään säännöllistä seurantaa.
Suomessa on 1 200 vähintään 10 uuhen lammastilaa. Oulun läänissä on noin 90 vähintään 20 uuhen lammastilaa.