Ennakolta tiedossa ollut Suomen kanta estää Bulgarian ja Romanian pääsy Schengenin sopimuksen piiriin herätti EU:n sisäministerikokouksen jälkeen eri puolilla kysymyksiä ja ärtymystä.
Eurooppalaisissa kommenteissa arvioitiin muun muassa, että Suomen hallitus joutui taas ottamaan huomioon kotimaisen jyrkän EU- ja ulkomaalaisvastaisuuden paineen. Suomessa syyksi epäiltiin myös halua vahtia romanikerjäläisten saapumista maahan Romanista ja Bulgariasta.
Sekä pääministeri Jyrki Katainen (kok.) että sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) kiistivät epäilyt tiukasti. Mitään muuta he eivät voineet tehdäkään. On kuitenkin luultavaa, että nuokin tekijät vaikuttivat päätökseen.
Suomen virallinen selitys kannalleen on, että Romania ja Bulgaria eivät ole saaneet oikeusjärjestelmäänsä riittävän toimivaksi passittomaan alueeseen liittymiseksi, eikä maissa ole tehty tarpeeksi korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Samalla tavoin linjaansa perusteli torstaina Hollanti, jossa sielläkin hallituksen niskassa tuntuvat ulkomaalaisvastaiset paineet.
Olipa Suomen linjauksen takana mitä tahansa, hallituksen julki lausuma syy on kuitenkin varsin painava. Se että Bulgaria ja Romania ovat "teknisesti valmiita" liittymään Schengeniin ei valitettavasti riitä, koska niiden oikeusoloissa on pahoja puutteita. Jos rakennuksen ulko-ovissa on modernit lukot mutta ovet saa auki lahjomalla vartijan, tekniikasta ei ole hyötyä.
EU:n puheenjohtajamaan Puolan sisäministeri sanoi Suomen ja Hollannin kielteisen kannan merkinneen "Euroopan keskeisten ideoiden merkityksen unohtamista". Vapaa liikkuvuus onkin yksi EU:n perusvapauksista. Yhtä lailla eurooppalaisiin arvoihin voi kuitenkin lukea oikeuslaitosten luotettavuuden sekä vakaan pyrkimyksen korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan.
Yksi EU:n viime aikojen suurista ongelmista on ollut se, etteivät jäsenmaat pidä kiinni keskeisistäkään sopimuksista ja periaatteista. Se on pääsyy myös tämän hetken talouskriisiin. Unionia rapauttavasta sormien läpi katsomisesta pitäisi viimeinkin päästä eroon myös teoissa eikä vain sanoissa.
EU:ta pitää aina pyrkiä rakentamaan enemmän mahdollisuuksien kuin pelkojen varaan. Silti uhkakuvatkin on pakko ottaa huomioon. Yksi Schengeniin liittyvistä uhkista on ollut se, että luottamukselliset tietopankit voivat joutua järjestäytyneen rikollisuuden käsiin. Tämä rikollisuus on ollut etenkin Bulgariassa vakava ongelma.
Aiempia näyttöjä tiukan linjan tehosta on. Unioni esimerkiksi asetti Serbian jäsenyysneuvottelujen aloittamisen ehdoksi sotarikollisten pidätyksen. Se keino puri. Jos Suomen ja Hollannin linja ajaa Romanian ja Bulgarian hallitukset korjaamaan maiden oikeusjärjestelmien viat, suurimpia voittajia ovat noiden maiden kansalaiset.
Schengen-tien katkeaminen nyt ei merkitse sitä, ettei maita voitaisi hyväksyä sopimuksen piiriin myöhemmin, ehkä jo piankin. Se, milloin Bulgaria ja Romania ovat kypsät Schengeniin on lähinnä maiden omissa käsissä.