YlikiiminkiEija ja Asko Väänäsen perheen kelpaa löylytellä joulusaunassaan Ylikiimingin Alavuotolla luultavasti alun perin satoja vuosia vanhassa hirsisessä savusaunassa. Vaikka savusaunan autuus tulee heille tutuksi vuoden mittaan, joulusauna on heille erilainen elämys.
"Jouluna saunassa on aivan oma tunnelmansa kynttilöineen", sanoo Eija Väänänen. Väänäsillä ei ole kuitenkaan erityisiä joulusaunaperinteitä.
"Pääasia on, että se saadaan lämpimäksi, toivottavasti ei tule mahdottoman kovia pakkasia", urahtaa hänen miehensä, Asko Väänänen.
Hänen isänsä, 83-vuotias Martti Väänänen muistelee saunan olleen Kiiminkijoen törmällä tiiviin kyläyhteisön kupeessa maailman ajan. Tosiasiassa Alavuotolla seisoo rinnakkain viisi savusaunaa lähellä toisiaan, ja ne lämpiävätkin parhaimmillaan kaikki yhtä aikaa.
Martti Väänäselle on lapsuudesta saakka kerrottu, että heidän saunansa on ollut siinä aina, eli todennäköisesti 1500-luvulta lähtien, jolloin Alavuottoa asutettiin isovihan jälkeen. Alavuoton pihapiiri jaettiin 1930-luvulla isojaon aikana neljäksi taloksi, ja saunojakin tuli kolme lisää. Viides sauna tuotiin 1950-luvun lopulla.
"Joulusauna pestiin ja lämmitettiin hyväksi, että löylyä varmasti riitti isolle väelle. Se oli rauhallinen kylpy", Martti Väänänen muistelee.
Veijo Väänänen ei osaa arvioida tarkkaan Alavuoton hirsisaunojen ikää. Hän on Asko Väänäsen saunanaapuri, jonkin verran serkkua kaukaisempi sukulainen. Saunoja on korjattu sitä mukaa, kun hirret ovat alkaneet alhaalta lahota.
Isän opissa
Martti Väänänen kertoo, että 1930-luvulla heidän saunansa uusittiin kokonaan ja 1980-luvulla vaihdettiin osa hirsistä. Asko Väänänen selittää, että koska saunat eivät ole minkäänlaisen perustuksen päällä, ne kuluvat käytössä ja ajan saatossa.
Samoin tekevät kiukaan kivet. Varsinkin kesällä kaikki viisi saunaa saattavat lämmitä lähes päivittäin, ja kivet on vaihdettava miltei vuosittain.
Asko Väänänen latoo kivet itse, eikä hän käytä paljon edes rautoja rakennelman tukena.
"Onhan se sellaista pirun pyöritystä. Latominen on päivän työ, ja varsinkin alkuaikoina opetellessa koko homman joutui tekemään joskus uusiksi", Asko Väänänen sanoo.
Kiukaan latomiseen hän sai opin isältään, jonka isä opetti taidon aikanaan hänelle. Veijo Väänänen sanoo, että Alavuotolla perinteet pyritään pitämään elossa sukupolvesta toiseen.
Turvallista saunaa!
Molempien Väänästen perheiden joulupöydissä syödään itse palvattuja lihoja. Omassa savusaunassa palvattu on tietysti parasta. Alavuottolaiset lämmittävät aika ajoin palvisaunan ja kypsyttävät monen perhekunnan lihoja porukalla.
Saunaa ei saa lämmittää palvattaessa liikaa, vaan lihan on kypsyttävä hitaasti. Kun aamulla alkaa palvata, lihat saattavat olla illalla valmiita. Asko Väänäsen veljellä on kuoppa, jossa voi palvata pieniä eriä lihaa.
"Ei se kuitenkaan vedä vertoja saunassa palvaamiselle. Siinä on ihan oma tunnelmansa, ja se maistuu myös lihassa", Veijo Väänänen hehkuttaa.
Joulusaunaa pitää lämmittää Väänästen mukaan vähintään kolme tuntia. Savusaunan vitsausta, kitkua ei synny, kun ei polta liian suuria puita, ja varsinkin lopussa polttaa pieniä, tasakokoisia puita. Näin hiilet hiipuvat samankokoisina.
Hyvän aikaa ennen saunomista heitetään häkälöylyt, ja saunominen on turvallista.