Kaikki myöntävät, että Kemin rikostilastot ovat korkeat. Mutta vastaus siihen, miksi näin on, onkin jo toinen juttu.
"Selvää on se, että täällä on päihteiden käyttöä ja päihdeongelmia aika paljon. Niillä on yhteys rikollisuuteen. Mutta miksi jeppe juo? Suorien johtopäätösten tekeminen on vaikeaa ilman tutkimustietoa", Kemin sosiaalityön johtaja Arto Alajärvi sanoo, ja muistuttaa että päihdeongelmakin on laajempi kysymys.
Päihteiden käytössä ei kuitenkaan lähiaikoina ole tapahtunut olennaista muutosta. Viimeisin piikki tuli viinan veroalen myötä. Alajärvi miettii, vaikuttavatko kaupungin historia, elinkeinorakenne ja menneet tapahtumat nykyiseen tilanteeseen.
"Kemi on teollisuuspaikkakunta. Olisi mielenkiintoista tietää valtakunnallisesti, miten Kemi sijoittuu niiden joukossa. Vanhoja savupiippukaupunkeja voisi vertailla. Siinä olisi mahdollisesti laajempi sosiaalihistoriallisen tutkimuksen aihe", Alajärvi pohtii.
Hyviä palveluja ylläpitäneen rakennemuutospaikkakunnan kurimuksena ovat olleet isot työttömyysluvut, väestön väheneminen ja korkea sairastavuus. Sairastavuuden taustojakin on tarkoitus taas selvitellä. Radikaalin vasemmiston kaupungissa on otettu yhteen virkavallan kanssa 1949 Kemin kapinana tunnetussa tapahtumassa.
Kemissä olikin aikanaan poliiseja enemmän kuin keskimäärin muualla. Rikoskomisario Hannu Turunen muistelee, että kaupungissa oli noin 100 poliisia, kun hän nuorena konstaapelina alkoi partioida Kemin kaduilla.
Nyt Kemi on yksi yhdestätoista Peräpohjolan poliisilaitokseen kuuluvasta läntisen Lapin kunnasta. Poliisilaitoksella on noin 130 poliisia. Lisää on tuskin luvassa.
Kemi on teollisuuspaikkakunta. Olisi mielenkiintoista tietää valtakunnallisesti, miten Kemi sijoittuu niiden joukossa."