Sa­vu­kos­ki perää kor­vauk­siaan

Suojelualueiden perustamisesta aiheutuvien menetysten jättäminen kuntien kannettavaksi korventaa tunteita Savukoskella.

Suojelualueiden perustamisesta aiheutuvien menetysten jättäminen kuntien kannettavaksi korventaa tunteita Savukoskella. Itä-Lapin pieni erämaapitäjä kummastelee myös valtion toimintatapaa asiassa: se mitä ensin luvataan, mitätöidään vähin erin myöhemmillä päätöksillä.

Savukosken kunnanhallitus vaatii ympäristöministeriöltä ja valtiovarainministeriöltä selvitystä siitä, miten valtio aikoo palauttaa esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuiston metsäverokorvaukset entiselle tasolleen. Vastaava tiedustelu lähetettiin Helsinkiin jo keväällä, mutta siihen ei saatu minkäänlaista vastausta.

Kun UK-puistoa suunniteltiin, tehtiin luonnonsuojelulakiin vuonna 1981 muutos, joka takasi kunnille valtion korvauksen niistä kuunnallisverotuoton menetyksistä, jotka aiheutuivat luonnonsuojelualueiden perustamisesta. Tämä korvaus oli myös puistokuntien keskeinen ehto kansallispuiston perustamiselle.

UK-puistoa koskevan hallituksen esityksen perusteluissakin todettiin, että verotulojen menetykset Inarin, Savukosken ja Sodankylän kunnille korvataan täysimääräisinä.

Savukoskelle kuuluva vajaan 100 000 euron metsäverokorvaus on ajan kuluessa kuitenkin hiipunut olemattomiin. Luonnonsuojelulain korvauspykälä kumottiin ensin vuonna 1994, ja veromenetys siirrettiin korvattavaksi yhteisöveron jakojärjestelmän kautta.

Kun yhteisöveron jako-osuuksia sitten muutettiin vuonna 1998, oli Savukoski suurimpia menettäjiä.

Tämänkin jälkeen yhteisöverotuloa on pienennetty valtion päätöksin, alentamalla kuntien jako-osuutta vuosittain.

Enimmillään 44 prosentissa ollut kuntaosuus on kutistunut jo reilusti alle puoleen. "Valtion ratkaisut ovat johtaneet siihen, ettei kunta tosiasiallisesti saa enää minkäänlaista korvausta UK-puiston kunallisverotulojen menetyksistä", kunnanhallitus huomauttaa ministeriöille.

Rahallisen korvauksen ohessa myös muut luvatut kompensaatiot puuttuvat. Martti-Tulppio-tien kunnostus on toteuttamatta eikä sovittua määrää korvaavia työpaikkojakaan ole saatu.

Savukosken kunnanjohtaja Mauri Aarrevaara pitää yhteisöverolakia jopa suurimpana yksittäisenä syynä kuntansa talousvaikeuksiin. Kun entinen metsävero tuotti kunnalle parhaimmillaan noin 600 000 euroa vuodessa, on nykyinen yhteisöverö sulanut jo noin 200 000 euroon. Verotuotto on siis romahtanut kolmannekseen entisestä.

Satojen tuhansien eurojen menetys ei ole pikkujuttu kunnassa, jonka koko vuosibudjetti on vain 8,5 miljoonan euron luokkaa..