Vanhaa savottakulttuuria yritellään herätellä henkiin Taivalkoskella. Tavoitteena on kunnostaa ja entisöidä savottakämppä, joka on Koillismaalla ainoana jäljellä lajissaan. Samalla tutkittaisiin, mitä käyttömahdollisuuksia sillä olisi.
Metsähallituksen omistama Harjajärven hirsikämppä vanhan kenttäradan läheisyydessä on Koillismaan viimeisin iso savottakämppä, joka on ainakin joiltakin osin alkuperäisessä kunnossa. Kämppä halutaan nyt saada sellaiseen kuntoon, että sitä voitaisiin hyödyntää kulttuuri- ja elämysmatkailussa.
Kauniin erämaajärven rannalla sijaitseva kämppä on suuri: siinä on kaksi miehistökämppää ja niin sanottu terävä pää. Pihalla on myös savotta-aikainen kaupparakennus. Vaikka kämppä on ulkoapäin alkuperäisen näköinen, sisällä on tehty muutoksia. Tärkeintä kämpän säilyttämiseksi olisi ensin uusia katto ja perustukset.
"Terävässä päässä pitivät majaa ukkoherra, kasööri ja mittamies. Aamulla savottaan lähdettiin käristyksen voimalla ja illalla metsästä palattua syötiin taas kokin laittamaa ruokaa", kertoo suunnittelija Tuomo Leinonen Metsähallituksesta.
Kokilla oli oma pieni kamarinsa keittiön takana.
Rahoituspäätöstä odotellaan
Taivalkosken kunnan kulttuurisihteeri Elsa Ruokangas on laatinut suunnitelman savottakulttuurin kehittämisestä. Pohjois-Pohjanmaan liitosta odotetaan rahoitusta työntekijän palkkaamiseksi kolmeksi kuukaudeksi. Hänen työnään olisi kartoittaa tahot, jotka olisivat valmiita lähtemään kehittämiseen mukaan. Myös kämpän entisöinnin kustannukset on tarkoitus selvittää.
Kämppä on rakennettu 1950-luvulla ja se on ollut ensin Harjajoen varrella. Kun hakkuut sen lähialueella loppuivat , kämppä siirrettiin Harjajärven rannalle 1960-luvun alussa. 1970-luvulta lähtien kämpän terävää päätä on vuokrattu.
Taivalkoskella tehtiin 1950-luvun alussa isoja savotoita. "1952 Taivalkoskella oli 22 Harjajärven tapaista kämppää. Miehiä oli savotoissa tuona talvena 2 000. Kuusamostakin oli täällä satoja miehiä hevosineen. Kuusamossa ei isojako ollut edennyt ja hakkuita ei ollut. Taivalkoskella taas Osaran aukioiden hakkuut olivat kiivaimmillaan", kertoo projektipäällikkö Kari Louhisalmi Metsähallituksesta.
Haaveissa savottakulttuurin elävä kohde
Kämppä sijaitsee Kylmäluoman retkeilyreitin ja moottorikelkkareittien lähistöllä. Elsa Ruokankaalla on haaveensa siitä, mitä entisöity ja kunnostettu kämppä voisi tarjota.
"Tästä voitaisiin luoda savottakulttuurin elävä kohde, jossa olisi koettavaa ja nähtävää, joka liittyisi savotan arkielämään, iltakulttuurin ja ruokailuun. Pihalla voisi olla vuodenaikojen vaihtelun mukaan niihin sopivia tapahtumia."
Savottakulttuurista on olemassa kirjallista tietoa, ja Kalle Päätalokin on kuvannut sitä hyvin tarkasti kirjoissaan. Ruokangasta surettaa se, että konkreettisesti sitä ei kuitenkaan ole Taivalkoskella koettavana.
"Kymmenen vuoden ajan olemme omassa keskuudessamme puhuneet, että tämä kämppä pitäisi saada entisöityä. Ehkä se nyt joskus toteutuukin", Tuomo Leinonen.
Metsähallitus on aloittamassa kansalliseen metsäohjelmaan liittyen kulttuuriperinteen kartoitusta. Taivalkoski on tässä kokeilukohteena. Siellä tutkiaan menetelmiä, miten perinnettä voitaisiin kartoittaa.