Hylte, Etelä-Ruotsi Puunostaja Lars-Göran Ljungberg luettelee murheellista listaa: kolmen metsänomistajan tiedetään tehneen itsemurhan, 30 henkeä on kuollut metsätöissä puiden alle, ties kuinka moni on menettänyt metsään kasvattamansa vanhuudenturvan.
Etelä-Ruotsin jyränneestä Gudrun-myrskystä on viisi kuukautta, mutta arvet ovat tuoreet. Tukkipuiden korjuusavottakin on ennättänyt vasta puoleen, vaikka ennen näkemättömän kokoisella työmaalla hikoilee yli 10 000 ylimääräistä puunkorjaajaa ja -kuljettajaa. Heitä on tullut ympäri Itämeren, koneyrittäjiäkin Suomesta, Tanskasta, Isosta Britanniasta, Itävallasta, Norjasta, Virosta ja Puolasta.
Metsää kaatui kaatui muutaman tunnin aikana maan eteläosassa saman verran, kuin koko maassa on totuttu hakkaamaan vuodessa. Tuhoutunut metsä oli 95-prosenttisesti yksityistä. Vakuutukset olivat joka neljännellä. Seudun suurimmalta tilalliselta metsää kaatui 150 000 mottia.
Metsänomistaja Mikael Billsund sanoo, ettei edes halua palauttaa mieliin myrsky-yötä. Kokemus oli niin vaikea ja kipeä. Hänen 250 hehtaarin metsätilaltaan puuta kaatui 6 500 kuutiometriä ja yksi talousrakennus tärveltyi puiden alle. Kaikki paikat olivat täynnä kaatuneita puita ja tien varressa asuvan perheen motti kesti kolme päivää. Ilman linjoitse tulevaa sähköä ja puhelinyhteyttä he olivat viidettä viikkoa. Kauppiailta kiskottiinkin käsistä sähköä jyskyttävät aggregaatit.
Painajaismainen yö oli täynnä tarinoita. Viisi henkeä kuoli myrskyn aikana. Hyltessä ihmisten ilmoille myrskyn jälkeen kahden lapsensa kanssa pyrkivä äiti joutui taittamaan parin kilometrin matkaa yhdeksän tuntia. Kulku luikerteli runkojen ylitse ja alitse ja maisemasta olivat kadonneet kaikki tutut kiintopisteet.
Rungot kuin tupakit
Myrskyn murjoma maisema on yhä kuin sodan jäljiltä: tupakin lailla katkenneita runkoja törröttää teiden varsilla, suuria puutavarapinoja on kaikkialla. Metsureiden henkeä väijyvät sahan puraisusta laukeavat konkelopuut.
"Kone- ja ajomiehillä ei sitä vaaraa ole", tohmajärveläinen Jari Leväniemi tietää. Hän omistaa veljensä kanssa korjuuyksikön eli monitoimi- ja ajokoneet, joilla on tehty Hylten kunnassa 12-tuntisia työvuoroja 12. helmikuuta lähtien. Kuulomatkan päästä kuuluu kahden moottorisahan kiukkuinen ääni. Siellä kaksi virolaista metsuria irrottelee kaatuneita puita kannoista.
Leväniemi on tehnyt sopimuksensa Sydvedin kanssa. Se on yksi alueen puunhankintaorganisaatioista ja Stora Enson ja Smurff Munksjön omistama tytäryhtiö. Sen vuotuinen hankintamäärä on normaalisti 5,5 miljoonaa kuutiometriä, joka kasvaa nyt kolminkertaiseksi. Stora Enso on välittänyt Sydvedille lähinnä omia vakituisia yrittäjiään, autoilijoita ja korjuuyrittäjiä. Markkinointipäällikkö Guy Fransmanin mukaan seula on pyritty pitämään tiheänä, sillä ruotsalaismetsiin on tullut myös helppoa rahaa yrittäviä. "On ollut huonoja koneita ja sekulikuskeja, mutta sillä konseptilla täällä ei pärjää."
Stora Enso on tuonut paikalle myös omaa työnjohtoaan, viisi toimihenkilöä. Sydvedin Hylten konttoriin tulee yhä 50-100 puhelua päivittäin. Kaikissa sama kysymys, "koska tulette".
Suurtuho myös yhdisti ja lakaisi maton alle turhia pikkumaisuuksia. Hylten seudullakin on ollut normaalia käräjöidä, jos naapuri on kaatanut metsästä puun ehkä tilusrajan väärältä puolelta. Gudrun jätti jälkeensä sellaisen sekasotkun, että rajapyykitkin ovat piilossa murrosten alla. Nyt hoidetaan suuria linjoja, yritetään saada puu metsästä pilaantumasta. Samalla vähenevät kaadetussa puutavarassa sikiävien tuhohyönteisten synnytyssairaalat.
Hinta romahtanut
Mikael Billsund laskee puun hinnan pudonneen 40 prosenttia myrskyä edeltävästä tasosta. Hänen 6 500 kaatuneesta puukuutiostaan 2 000 menee suoraan energiapuuksi. Hakatusta puusta hän laskee saavansa ennen veroja runsaat 100 000 euroa, josta korjuukustannuksiin menee puolet. Jos hän olisi voinut hakkauttaa saman määrän pystymetsästä, myyntihinta olisi ollut noin 140 000 euroa ja korjuukulut vain 25 000 euroa. Nettotuloa olisi jäänyt tuplasti.
Kaatuneiden tilalle Billsund aikoo istuttaa entistä enemmän koivua ja mäntyä, jotka juuristonsa vuoksi pystyvät uhmaamaan myrskyä kuusta paremmin.