80 vuotta täyttävän Aulis Rytkösen tarinan kärki on huima: jalkapallon kesyttänyt savolaispoika hurmaa taidoillaan ammattilaisvärvärit ja muuttaa nuorena miehenä Ranskaan pelaamaan huippuseura Toulousessa.
Ennakkoluuloton Rytkönen lähti 1952 Euroopan sydämeen Suomesta, joka oli edelliset vuodet kansainvälistynyt maksamalla itäiselle rajanaapurilleen sotakorvauksia. Vastikään Helsingin olympiakisoissa suomalaiset olivat oppineet, mitä on Coca-Cola. Rytkönenkin makseli oppirahoja. Kalakukkoa ehti tulla ikävä.
--·Kolme ensimmäistä kuukautta tilasin ruuaksi wieninleikettä, kielitaito ei riittänyt muuhun. Vähitellen uskalsin alkaa kokeilla ranskalaisen keittiön herkkuja ostereista lähtien, Rytkönen muistelee.
Loikka ei ollut niin pitkä kuin äkkipäätä luulisi. Savolaiset ja ranskalaiset ovat tahoillaan nautiskelijoiden heimoa.
--·Kulttuuriero oli iso. Kun palasin kahdeksan vuoden jälkeen Ranskasta kotiin, tuntui kuin olisin matkannut 25 vuotta ajassa taaksepäin. Sen verran olivat meitä edellä.
Monsieur Magic
Vuodet Toulousessa toivat Rytköselle Ranskan cup-mestaruuden 1957 finaalia seuranneiden 70 000 katsojan edessä ja maan pääsarjassa parhaimmillaan hopeasijan.
--·Ratkaisuottelussa tuomari jätti puhaltamatta meille rankkarin, vaikka vastustajan kenttäpelaaja pelasti pallon maaliviivalta kädellään. Mestaruus meni Reimsille.
Nykyhuippujen mielikuvituksellisiin palkkoihin oli matkaa. Silti Rytkösen neljällä tyttärellä kasvanut perhe eleli Toulousessa mukavasti. Ammattilaiskokelas vakuutti Toulousen valmennusjohdon taidoillaan heti. Se ei ollut sattumaa. Aulis oli tehnyt kotiläksynsä huolella.
--·Työpaikastani lihakaupasta oli Kuopiossa kotiin 400 metriä. Asetin tavoitteeksi, että pallon pitää pysyä pompotellessa ilmassa koko matkan mennen tullen. Vei kaksi kesää oppia se taito.
"Monsieur Magiciksi" eli Herra Taikuriksi Ranskassa ristitty Rytkönen oli kesyttänyt pallon ottamalla sen mukaan keskelle arkea. Suomessa tällaiseen ei kannusteta vieläkään.
--·Mielikuvitusta kaipaisi kentälle lisää. Jos meikäläinen katsomosta heti näkee, mitä kaveri yrittää pallon kanssa, miten se vastustaja siellä kentällä sitten olisi harhautettavissa?
Naisilla asennetta
Rytkönen on käynyt jalkapallossa edellä monessa. Hän oli pelaajana ensimmäinen suomalainen täysammattilainen. Hän myös otti ensimmäisenä valmentajana naisjalkapalloilun sydämen asiakseen 1970-luvun alussa.
-- Olin suhtautunut naisten pelaamiseen skeptisesti. Sitten jouduin HJK:n valmentajaksi, ja voitimme neljän joukkueen turnauksessa Suomen mestaruuden.
Naisjalkapallon voimannäyttö on Suomessa ensi kesänä järjestettävä EM-lopputurnaus. Jos menestys on päästä kiinni, Suomen naisilla on miehiä parempi tulevaisuus.
-- Naispelaajat tunnustavat virheensä. Mies panee epäonnistumisen herkästi pelikaverin syyksi.