Kesäaikana punaniskaisinkin perussuomalainen käy ulkona syömässä. Jos ei muuta niin vähintään grillissä tai nuotiossa hiileksi käristetyn makkaran.
Muuten meikäläisten lounas- tai illallistavat ulkoilmassa taitavat elää vielä alkeiskouluvaihetta, jos verrataan ravintolameininkiin esimerkiksi Italiassa, Ranskassa tai Espanjassa. Siellä perheet kokoontuvat pientenkin lasten kanssa iltamyöhäisellä ruokapöydän ääreen ja nauttivat ruuasta ja viinistä.
Toki suomalainen ilmanlaatu on arvaamaton. Yleensä kun virittää kankaisen pöytäliinan ulos, alkaa satamaan ja tuulemaan.
Kesän mutkattomin ja maukkain aamiainen sisältää kupin kuumaa kahvia ja lihalörtsyn torilla. Maukkaita lörtsyjä saa esimerkiksi Iisalmen, Kuopion, Mikkeli ja Savonlinnan torilta. Itse asiassa litteä lihapiirakka taitaa olla savonlinnalainen keksintö, ja siellä ne maistuvatkin maailman parhailta.
Lörtsy on siitä armollinen lihapiirakka, että jos ei satu tykkäämään suolaisesta lihariisitäytteestä, lörtsyjä saa myös makealla hillolla. Myös Keski-Suomessa Jyväskylän torilla ymmärretään lörtsyn päälle. Lappeenrannassa lörtsyn voi vaihtaa atomiin tai vetyyn. Ne ovat hieman tuhdimpia täytteineen kuin lörtsyt. Helsingin kauppatorilla puolestaan kahvin kanssa pitää syödä aito ja oikea lihapiirakka.
Lörtsyt ovat mukava esimerkki lähiruoasta, yleensä lähellä paikallisella leipomolla tehty. Lähiruuasta on puhuttu yhä useammin. Maailmalla lähiruoka on jo muoti-ilmiö, sillä valistuneet kansalaiset haluavat ruokansa läheltä tai he haluavat ainakin tietää, missä ja miten ruoka on tuotettu.
TNS Gallupin tuoreen tutkimuksen mukaan 60 prosenttia ihmisistä pitää ruoan alkuperää tärkeänä ruokavalinnassaan. Lähiruokaa suosivat erityisesti kolmikymppiset naiset sekä yli 55-vuotiaat naiset ja miehet. Ostosvalinnoilla halutaan terveellisyyttä, mutta myös tukea kotimaisten lähiseudun tuottajia.
Oulussa lähiruuasta puhutaan viikon päästä alkavassa Roviantti-ruokatapahtumassa torilla. Yleisö voi äänestää Kalevan verkkosivuilla alueen parasta lähiruokareseptiä. Syyskuun alussa lähiruokaa käsitellään isossa seminaarissa, ja Kalevan päivänä 10. syyskuuta torilla pidetään isot maaseutumarkkinat, jossa paikalliset lähiruoan tuottajat esittelevät ja myyvät tuotteitaan.
Paikallisen lähiruoan käyttö suurkeittiöissä tuo aluetaloudellista hyötyä. Pohjois-Savossa tehdyn selvityksen perusteella paikallisesti tuotetun ruoan käyttöä voitaisiin lisätä huomattavasti alueen ammattikeittiöissä.
Lähiruoan käyttö on yleisempää sellaisissa kunnissa, joissa ateriamäärät ovat pienempiä. Kuopiossa paikallisen ruoan osuus elintarvikeostoista oli 10 prosenttia, Suonenjoella 16 ja Juankoskella 23, mutta alueen maanviljelyskaupungissa Kiuruvedellä peräti 58 prosenttia.
Eniten paikallisia elintarvikkeita käytettiin tuoteryhmistä leipä, peruna, porkkana ja marjat. Vähän sen sijaan käytettiin järvikalaa ja pakastevihanneksia. Kysyntää olisi myös paikallisesti tuotetulle lihalle ja lihavalmisteille. Sesonkituotteita olivat tuoreet kotimaiset marjat, omenat ja kasvikset.
Sisä-Savon seutuyhtymän selvityksessä huomautetaan, että paikallisesti tuotetun ruoan käytön edistäminen lähtee liikkeelle kunnan strategiasta. Lähiruoan lisäämistä edistävät ruokalista- ja reseptisuunnittelun lisäksi aktiiviset ruokapalvelupäälliköt ja asiaan sitoutunut ruokapalveluhenkilöstö, toimiva yhteistyöverkosto elintarvikeyrittäjien kanssa, tarpeisiin soveltuvat jatkojalosteet sekä toimiva kuljetuslogistiikka.
Oulun torin paikallisiin erikoisuuksiin kuuluvat esimerkiksi suolasiika- ja suolalohitäytteiset rieskaleivät. Mutta muuten mielikuvitus tuntuu välillä hitaanlaiselta täkäläisessä torielämässä.
Ei ole myöskään lörtsyjä.