Heti porrasaulassa odottaa yllätys. Tilaa hallitsee suuri, lämpimän punainen maalaus nimeltään Polku. Se on intensiivinen, hauskakin ommeltuja tikkauksia muistuttavine viivoineen. Yllätyksellä alkava taidemaalari Markku Heikkilän näyttely In Effigie on kokonaisuutena hallittu ja kiinnostavimpia yksityisnäyttelyitä, mitä Aineen taidemuseossa on nähty.
Heikkilä maalaa hyvin vähäeleistä kuvaa. Maalaukset ovat monokromaattisia tai vain muutaman värin rinnastuksille rakentuvia. Pitkälle viedystä pelkistyksestä huolimatta Heikkilän teokset eivät ole itseensä kääntyneitä. Nimet vahvistavat maalauksista syn-tyviä, ympäristön kokemiseen viittaavia tuntemuksia.
Kun maalauksissa on vähän elementtejä usein lähes huomaamattomaksi jäävät asiat korostuvat. Värimateriaalin oma luonne nousee esiin, sen olemus ja valontaittotapa. Heikkilän monista paloista koostuvissa maalauksissa pohjakankaiden rajapinnat ja erityisesti erilleen ripustettujen osien välitilat saavat merkityksiä.
Monet Heikkilän maalauksista ovat kookkaita, ihmisen kokoisia. Kolmen yksivärisen maalauksen ryhmä, Heijastus, Savivalo ja Kuuvalo, on kuin kolmiovinen seinä.
Jokainen maalaus koostuu kahdesta kapeasta pystypohjasta, joka voimistaa niiden avattavuuden tunnetta. Samankokoisten maalausten värit antavat niille hyvin erilaisen luonteen. Kuuvalo on mustuudessaan syvä, aukkomainen. Harmaa Savivalo pysäyttää valon mattapintaansa, vihertävästä Heijastuksesta valo tuntuu hohtavan himmeänä kohti katsojaa.
Kymmenestä kapeasta vaakapohjasta koostuvassa Tulva-maalauksessa mittakaava nostaa veden pinnan yli katsojan pään. Värien, kellanvihertävän ja mustan, raja on vasta ylimmässä pohjaparissa. Erilleen ripustettujen pohjien väleistä muodostuu oma kuvionsa, pintaa rytmittävä ristikko.
Maalausten ohella näyttelyssä on kolmiulotteisia teoksia, reiällisen kiekon ja kirjan muotoa hyödyntäviä.
Teoksen Minä ja sinä kaksi kirjaa avautuvat toinen valoa hohtavan kellanvalkeana, toinen mustana, yön ja päivän aukeamina.
Kokoelma-veistoksessa kirjateema jatkuu. Telineeseen on asetettu kymmenen kirjaa, kaikki valkeiksi maalattuina. Näitä kirjoja ei voi avata ja lukea, ne ovat yhtä kappaletta ja vain ulkoiselta muodoltaan hämäävästi kirjan kaltaisia.
Heikkilän väri on aistillista ja elävää. Näyttelyn nimisarjassa In Effigie täyteläinen punainen muodostaa kuvioita valkealle paperille.
Tiukka rajaus kääntää ajatusta myös toisin päin, tekee valkeasta kuvion ja punaisesta pohjan.
Pienehköjen guassimaala-usten muodot ovat orgaanisen pyöreitä. Väliin niissä on näkevinään jotain tuttua, vartalon tai ruukun kaaren.
Sarjassa Heikkilän maalaamisen laatu tulee esiin, siveltimen jälki on niin itsestäänselvän ja vaivattoman oloista, että sen saavuttamisen tietää vaatineen vuosien työn.
Pohjoinen ei ole aina marginaalissa, Rovaniemen maalaiskunnan Marrasjärvellä asuvan ja Meltauksessa työskentelevän Markku Heikkilän työ on nyt huomattu laa-jemmaltikin. Ansioluettelosta löytyy Carnegie Art Award -ehdokkuus vuodelle 2006.