Jätehuollon yksi merkittävä käännekohta on marraskuun ensimmäinen päivä vuonna 2007. Silloin tulevat voimaan kaatopaikkojen pohjarakenteita koskevat tiiviysvaatimukset. Tämä tietää kaatopaikkojen alasajoa ja uusien määräykset täyttävien rakentamista.
Kaatopaikkaverkosto harvenee. Lapin lääniin on laskettu jäävän 2-5 kaatopaikkaa. Tämän lisäksi tarvitaan siirtokuormausasemien verkosto.
Rovaniemen seudulle ja Kemi-Tornion alueelle on hyväksytty uusien kaatopaikkojen ympäristöluvat. Perämeren Jätehuolto Oy:n Tornion Riukkajängän kaatopaikan lupa on saanut jo lainvoiman, mutta Rovaniemen kaatopaikan päätös on vielä valitusten vuoksi auki.
Riukkajängälle rakennetaan uusi määräykset täyttävä kaatopaikka, jätteenkäsittelylaitos, seuraavien kolmen vuoden aikana ja osin samanaikaisesti ajetaan alas nykyinen kaatopaikka.
Alustavien laskelmien mukaan yhtiön osuus operaatiossa maksaa kuusi miljoonaa euroa.
Uudesta kaatopaikasta tulee alhaalta ja päältä tiivis kapseli. Uuden rakentaminen alkaa ensi vuonna vedenkäsittelylaitoksen tekemisellä.
Jos uuden kaatopaikan rakentaminen on kallista lystiä, ei vanhankaan lopettaminen ole halpa homma.
Kemissä hautaamista varten on kerätty noin 700 000 euroa, jolla työ ilmeisesti hoituu.
Lopetettu kaatopaikka
pitkään seurannassa
Kemin Holstinharjun kaatopaikan alasajoa varten tutkittiin teollisuuden sivutuotteiden käyttökelpoisuutta.
Tutkimuksen perusteella paperitehtaan kuitusavi on hyvä materiaali vesitiiviiksi kerrokseksi. Kuitusavea voidaan käyttää joko sellaisenaan tai tuhkaan sekoitettuna.
"Kuitusavi on tuotteistettu jo vuosia sitten. Sitä on käytetty muun muassa kaatopaikalle sijoitettavan raskasmetallipitoisen maan kapseloimiseen. Oulussa Pateniemen sahalla on käytetty tätä tekniikkaa, samoin Veitsiluodossa", Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden ympäristöpäällikkö Hannu Nurmesniemi kertoo.
Metsäteollisuuden omistama Finncao Oy myy ja markkinoi näitä sivutuotteita. Kuitusavi käy hyvin kaupaksi, esimerkiksi vuonna 2003 sitä meni yli 300 000 tonnia eli hyötykäyttöprosentti oli noin 90. Lentotuhkasta puolet menee hyötykäyttöön. Jos Holstinharjulla päädytään kuitusaveen, se tulee Stora Enson Veitsiluodon tehtailta.
Puolen metrin kerros syö tehtaalla vuodessa syntyvän kuitusavimäärän, noin 45 000 tonnia. Sen päälle tulee vielä maa-aineksia niin, että kaatopaikka katetaan kaikkiaan kahden metrin kerroksella. Hautaamisen jälkeenkin suotovesiä on puhdistettava ja pohjavesiä tarkkailtava vielä ainakin parinkymmenen vuoden ajan.