Suomessa ei ole innostuttu opaskirjoista, jotka johdattavat erityisesti lapset ja vanhemmat museoiden sisälle ja sisältöön.
Ateneum on esimerkillinen pioneeri ja julkaisi 1991 Julia Vuoren kuvittaman oppaan Tunnetko: Lasten Ateneum. Vuori oli kuvittajana myös Marjatta Levannon kirjassa Nykytaide suurin piirtein (1998), joka sopii etukäteislukemistoksi ennen Kiasmaan tutustumista.
Norjassa on huomattu lasten sivistymisen halu heille läheisellä tavalla. Edvard Griegin (1843-1907) kotimuseossa Troldhaugenissa kuljetaan säveltäjän jalanjäljissä sammakon seurassa. Opaskirjan nimi on Seuraa sammakkoa!
Koiramäkeläiset sopisivat Oulussa vastaavasti oppaiksi Pohjois-Pohjanmaan museoon, kun se avautuu uusiutuneena. Mauri Kunnaksen kirjasarjan pienoisfiguurit kansoittavat alakerran jo nyt, kuka tekstittäisi lastenoppaan, jossa koko museo kierrettäisiin vaikka Koiramäen pikku Martan kanssa käsi kädessä?
Silitä sammakkoa
Aikuisellekin kuvitettu lastenopas on hauska ja nopea tapa hypätä museon sisälle. Syvällisempään perehtymiseen sopivat paksut kirjat, mutta niitä ei voi lukea samalla kun kävelee vehreällä museoalueella ja aistii sen ilmapiiriä.
Lastenopas kertoo, että Edvard ja hänen vaimonsa Nina valokuvauttivat itseään mielellään, siksi jälkipolville on niin paljon kuvia heistä.
Sammakko-opas pysähtyy ihmettelemään myös suuren säveltäjän lapsuusajan leluja, joista paksut kirjat eivät kerro sanallakaan.
Eikä ihme, onhan sammakko itsekin tällä osastolla tärkeässä osassa. Sammakkoveistos oli Griegin onnenmaskotti, jota hän piti taskussaan suuria konsertteja johtaessaan. Griegiä jännitti ja hermostutti etukäteen, mutta sammakko rauhoitti.
Peikko kävi ateljeessa
Griegin kotitalon piirongin päällä ovat erässä studiokuvassa valokuvattuina posliinipossu nieliapila suussaan ja apinan näköinen peikkolelu. Säveltäjämestari siis kiikutti lapsuuden lempilelunsa valokuva-ateljeehen ikuistettaviksi!
Punatakkinen ja jo rähjääntynyt peikko oli rakas ja tärkeä myös aikuiselle Edvardille. Nina-puoliso on paljastanut, että hänen miehensä toivotti peikolle hyvää yötä joka ilta.
Marssiikohan tämä peikko yhdessä Griegin tunnetuimmista ja populaareimmista pienistä pianokappaleista Troldtog op. 54 n:o 3 (Peikkomarssi)?
Ja olivatko piirongin päälle nostetut lelut lahjoja Edvardin omilta vanhemmilta, joiden kuoleman säveltäjä otti hyvin raskaasti?
Samana vuonna kuolleiden vanhempiensa menetyksen tuskan Edvard Grieg purki pianosävellykseensä Balladi g-molli, jonka hän esitti itse vain kerran yksityistilaisuudessa Saksassa, ei koskaan konserteissaan.
Troldhaugen-salissa sävellykseen eläytyi yksi Norjan nousevista pianistinimistä, 1968 syntynyt Helge Kjekshus. Hän ei ole vielä yhtä kuuluisa kuin 1970 syntynyt maanmiehensä Leif Ove Andsnes, jolle luovutettiin kuninkaallinen kunniamerkki hänen konsertoidessaan Griegin kotitalossa 25. toukokuuta.
Pieni suuri mies
Edvard Grieg oli pieni suuri mies - myös aivan konkreettisesti. Lastenopas kehottaa vertaamaan häntä omaan isään ja äitiin: onko 152 senttiä pitkä säveltäjä lyhyempi vai pidempi?
Säveltäjämökin pianon tuolilla on paksu kirja Beethovenin pianosonaatteja. Teos kohotti kansallisromantiikkaa edustaneen lyhyen säveltäjän parempaan työasentoon.
Mökin rannassa on nyt hiljaista. Vain musta kissa kiroilee hännällään valtavien kukkivien rhododendronioitten tuoksussa.
