I wait for the rain oli ensimmäinen kuusamolaisen Kari Alajuuman säveltämä kappale. Se syntyi, kun myöhemmin ammattimuusikoksi ja pedagogiksi kouluttautunut mies oli vasta 14-vuotias. Nyt sävellyksiä on kasassa yli 250.
– Sisareni oli tilannut kitaran kotiimme Juumaan, mutta oli reissussa. Avasin paketin ja ihmettelin soittimen kuutta kieltä. Onneksi opin nopeasti. Sittemmin sain isältäni oikean sähkökitaran, kertoo lestadiolaisessa kodissa varttunut muusikko, joka taitaa myös viulun, pianon, basson ja harmonikan soiton.
Kuusamosta elämä vei nuorukaisen musiikkiopintoihin ja ammattimuusikoksi etelään. Tutuiksi tulivat muun muassa Tapani Kansan, Einin ja myöhemmin myös Matti Eskon kiertueet.
Vuosien jälkeen Alajuuma palasi perheineen Kuusamoon ja ryhtyi ensin musiikkiopiston rehtoriksi ja sitten kitaransoiton, musiikin teorian ja vapaan säestyksen opettajaksi.
Sävellystyö on jatkunut muun tekemisen taustalla koko ajan.
– Sävelmistä suurin on Kuusamo. Sen luonto ja hiljaisuus ovat ehtymättömiä innoittajiani.
Muutettuaan Helsinkiin Alajuuma sai kuusamolaiselta Maija Alajuumalta tekstin, joka puhutteli. Syntyi koskettava Muistoissain palaan Paanajärvelle -kappale ja alkoi pitkä yhteistyö.
– Etäisyys ei hävitä muistoja. Kauempaa näkee usein paremmin, sanoo alkuvuodesta Espanjaan nykyisen puolisonsa kanssa muuttanut Alajuuma.
Kuusamo ja kuusamolaisuus ei katoa miehestä mihinkään. Viimeksi hän on säveltänyt Kuusamon murteeseen pohjautuvan teoksen perustamansa Kuusanka-kuoron 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Sunnuntaina hän konsertoi kotipaikallaan synnyinkaupunkinsa Kuusamon 150-vuotissjuhlavuoden merkeissä.
– Kuusamo on innoittanut paitsi säveltäjiä, myös taiteilijoita, kirjailijoita ja runoilijoita vuosisatojen ajan. Meillä on rikas kulttuurinen perintö käsissämme.
Eri taidemuotojen yhdistäminen on lähellä muusikon sydäntä. Alajuuma on säveltänyt vuosien ajan instrumentaalimusiikkia muun muassa luontokuvaaja Hannu Hautalan teosten taustalle.
– Musiikki täydentää luontokokemusta.
Säveltäminen on Alajuuman sanoin ”prosessi, jota ei voi selittää”. Se ei ole määrätietoista nuottipaperin äärellä istumista, vaan rupeama, jonka alkua hän ei tunne.
– Sävellykset syntyvät silloin, kun niiden on aika tulla. Pakolla niitä ei voi tehdä.
Muusikon pitkän pedagogisen uran viimeinen kokoonpano oli Kuusamon musiikkiopiston Musica da gatti -orkesteri, jolle hän sävelsi ja sovitti.
– Musiikkiopistomme oppilasaines on poikkeuksellisen tasokasta. Kuusamosta on lähtenyt maailmalle todella taitava soittajia, Kallungin musiikkisukuun lukeutuva mies sanoo.
Musiikin yksi merkittävimmistä ulottuvuuksista Alajuuman mukaan on sen sosiaalisuus. Hyvin johdettu kuoro tekee jokaisesta laulajasta taitajan ja hyvin johdettu orkesteri sen jokaisesta soittajasta solistin.
Tapani Kansa puki 1980-luvulla sanoiksi sen, mitä Kuusamo Kari Alajuumalle merkitsee. Kun laulaja oli ihmetellyt aikansa kitaristinsa paloa pohjoiseen, hän totesi Juumassa, saunan terassilla vilvoitellessaan:
– Nyt ymmärrän, miksi tulet aina tänne.
Kari Alajuuma
64-vuotias kuusamolainen muusikko, säveltäjä, opettaja ja kuoronjohtaja.
Perhe: kolme poikaa ja puoliso Merike Link perheineen.
Säveltänyt yli 250 teosta, muun muassa Maija Alajuuman, Vexi Salmen ja Matti Laasosen teksteihin.
Yksi uusimmista sävellyksistä on Matti Eskon esittämä Karhunkierros. Sanat sävellykseen on tehnyt kuusamolainen Jorma Satta ja biisin on sovittanut Alajuuman Ville-poika.
Julkaissut kaksi kirjaa. Yhdessä Pekka Partasen kanssa toimitettu Matkalla Kuusamossa – Lauluja Kuusamosta -laulukirja ilmestyi vuonna 2009 ja Alajuuman omista sävellyksistä koostuva Kuusamo, minun maa vuonna 2013.
Oli perustamassa 30-vuotisjuhliaan viettävää Kuusamon Musikantit ry:tä ja viihdekuoro Kuusankaa. Johtanut myös Kuusamon Mieslaulajia.
Järjestää pihakonsertin kotikylällään Juumassa sunnuntaina 12.8. yhdessä johtamansa Apaja-orkesterin kanssa. Konsertin teemana on Kuusamo lauluissa kaupungin 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
