Otetaanpa sitten tarkempaan tarkasteluun yksi Markus Hiekkasen listalla olevista kohteista eli Sauvon Pyhälle Clementiukselle omistettu kivikirkko. Rakennusajankohta on 1470-luku.
Kirkon runkohuone on maamme keskiajan kirkoista suurimpia, ja monumentaalista vaikutelmaa korostavat liki kymmenen metriä korkeat seinät. Kymmenen jyhkeää pilaria jakaa sisätilan kolmeen korkeaan laivaan.
Runkohuoneessa ja asehuoneessa on edelleen näkyvissä keskiaikaisia kalkkimaalauksia. Kuoriseinän ja sen ikkunan pielien maalauksissa on pyhimyksiä, evankelistoja sekä tekstinauha, joka on kirkon rakentamisen ja koristemaalauksen muistokirjoitus. Teksti kuuluu:
":ano : vero : domini : mcd : lxxII : hec : ecca edificata fuit : et de picta : in hore : sti : clemetis"
Eli: totisena Herran vuonna 1472 tämä kirkko rakennettiin ja koristeltiin maalauksin pyhän Clementiuksen kunniaksi.
Tekstimaalauksen yläpuolella ovat pyhä Jaakob vanhempi, pyhä Pietari, pyhä Clementius ja Neitsyt Maria sekä häntä rukoileva lahjoittaja. Tämä nimettömäksi jäänyt kaino lahjoittaja lienee rakennustöiden aikainen Sauvon kirkkoherra Peder Pedersson.
Kirkossa on säilynyt myös osia kiinteästä sisustuksesta, useita veistoksia sekä harvinainen sacramentarium eli sakramenttikaappi.
1600-luvulla seinään kiinni muuratun alttarin päällä eräänlaisena pöytälevynä on hautakivi vuodelta 1391. Alttarikaappien puuveistoksia ja itsenäisiä veistoksia on säilynyt kuusi kappaletta. Vanhin niistä on 1200-luvun lopulla Saksassa valmistettu valkoiseksi sivelty Neitsyt Maria.
Uskonpuhdistuksen yhteydessä kirkosta vietiin monia katoliseen palvelukseen liittyviä esineitä, kuten öljyastia, monstranssi (tornimainen laite, jonka keskellä säilytetään seurakuntalaisten nähtävillä vihittyä ehtoollisleipää = Kristuksen ruumista), alttariristi, tekstiilien jalometallisia koristenastoja sekä kolme hopeakalaa.
Lähde: Markus Hiekkanen: Suomen keskiajan kivikirkot (SKS 2007).
