Haaparanta Ryöstivät meiltä maailman suurimman saunan ja rakensivat sen Haaparannalle. Mutta ei se mitään, sillä samalla ruotsalaiset kumarsivat itään päin suomalaiselle saunakulttuurille. Tornionjoen länsirannalla ymmärretäänkin saunojen ja saunomisen päälle aivan yhtä paljon kuin väylän itälaidalla.
"Tämä on tehty kunnianosoituksena Suomelle", huomautti valkoiseen kylpytakkiin sonnustautunut liikemiesmiljonääri Roger Akelius torstain vastaisena yönä hotelli- ja konferenssikeskus Cape Eastissa. Keskus on ollut pari vuotta Akelius Fastigheter Ab:n omistuksessa.
Pohjoisen valkeassa yössä vietettiin maailman suurimman saunan avajaisia kutsuvierasporukalla. Cape Eastissa oli meneillään Barents Reunionin ja Pohjois-Euroopan liikenneministereiden kokoontuminen, joten kiitoksia ja kehuja uudesta aluevaltauksesta tuli myös varsin arvovaltaiselta taholta.
"Veivät suurimman saunan, mutta sallittakoon, kun se tuli tähän rajan pintaan. Asia olisi kokonaan toinen, jos se olisi rakennettu sisämaahan", Tornion kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen veisteli. Akelius sai Ronkaiselta lahjaksi bisnesmiehen oppaan suomalaiseen saunaan.
Ronkainen sanoo mielellään antavansa tunnustusta naapureille saunakulttuurin edistämisessä, vaikka todellinen saunakansa onkin tähän saakka majaillut Suomessa. Kaupunginjohtaja hoksautti Maya-temppeliä muistuttavalla laudeportaikolla saunan sijasta suomalaisten sydämissä. Ruotsalaisilla on nyt ehkä se suurin, mutta meillä on reilut miljoona saunaa, eikä Merisotakoulun 1904 rakennettu puulämmitteinen ruumiin ja sielun paratiisi jää kuin piirun verran jälkeen Haaparannan uudesta vetonaulasta. Cape Eastin lauteille voi ahtautua 200 saunojaa, kun merisotakoulun saunaan saa tungettua 180 seiloria.
Länsirajalla saunaraja on oikeastaan vain veteen piirretty viiva. Sitä ei huomaa, koska väylän molemmin puolin elämisen tavat ja kulttuuri ovat samasta historiasta veistettyä. Kukkolaforsenilla on jo pitkään vaalittu saunomisen autuutta isohkon saunakylän muodossa, mutta kylpemisinto alkaa lipsua mitä syvemmälle ja etelämmäs Ruotsia mennään.
Mutta löytyy niitä löylynlyömiä Luulajan ja Bodenin korkeudeltakin. Porekylvyssä avajaisten kunniaksi loikovat professori Dennis Pettersson Luulajan teknisestä yliopistosta, Bodenin turismipäällikkö Jalle Svanberg ja luulajalainen matkailualan ammattilainen Jonas Johansson tunnustautuvat koviksi saunojiksi. Kolmikolla on totta kai saunat kotona, ja kiuas säännöllisesti päällä.
"Tällä tulee olemaan suuri vaikutus raja-alueelle. Idea on fantastinen", he kehuvat.
Porekylpijöiden mukaan hyvän saunan lähtökohdat löytyvät lämpimistä löylyistä ja hyvästä näköalasta. Eikä näkymissä ole valittamista. Porealtaasta avautuu majesteetillinen panoraama rajajoelle ja vastarannan Alatornion kirkolle.
Cape Eastin toimitusjohtaja JP Pozzin mukaan toiminnalle on asetettu korkeat odotukset. Vuosittain pitäisi käydä 20 000 - 30 000 vierasta lähinnä Suomesta ja Ruotsista. Pozzi muistuttaa, että saunahappeningistä huolimatta kyse on kylpylä-hotellista saunalla. "Me satsaamme nimenomaan tavallisiin asiakkaisiin." Suuret yleisöavajaiset ovat syyskuun alussa.