Helsingin keskustassa oli keskiviikkoaamuna uljas näky, kun ratsastavan poliisin hevoset asettuivat riviin Kiasman taidemuseon edustalle. Ohikulkijan huomion kiinnitti Mannerheimin ratsastajanpatsaan sijaan yhdeksän hevosen pataljoona. Rivistössä seisoi myös raamikas ja tummanpuhuva Sauli-ruuna, josta on tullut liki Mannerheimin patsaan Käthy-hevosen vertainen julkkis.
- Sauli on meidän suurin hevonen ja taitaa olla Suomen tunnetuin poliisihevonen, hymyilee ratsastavan poliisin jalkautunut esimies, ylikonstaapeli Heidi Warelius.
Eikä ihme. Sauli on yksi Helsingin poliisin omistamasta kymmenestä hevosesta, jotka osallistuvat yhä näkyvästi kaupungin järjestyksenvalvontaan. Rooli ei ole muuttunut 125 vuoden takaisesta, jolloin Helsingin poliisilaitoksen ratsastava osasto syntyi. Kiasman edustalla pönöttävä rivistö juhlii siis pitkiä perinteitä.
- Me osallistumme ihan normaaliin poliisitoimintaan, kulkupeli on vain hieman erilainen. Me olemme siellä, missä ihmiset ovat, Warelius summaa.
Poliisihevosia näkee isoissa yleisötapahtumissa kuten stadionin urheilukilpailuissa. Iltaisin hevoset partioivat esimerkiksi Vaasanaukiolla ja Helsinginkadulla, jotka lukeutuvat kantakaupungin levottomimpiin paikkoihin. Korkealta hevosen selästä poliisi näkee ja näkyy kauas.
- Saamme paljon kiitosta partioinnista. Meillä on harvemmin kiire, ja hevosilla on rauhoittava vaikutus.
Koolla
on väliä
Saulin vieressä aamuruuhkaa seuraa parin metrin korkeudesta rautias ja tyynenoloinen Gipsy, jonka painoa hevosia ihastelemaan tullut vanhempi rouva tiedustelee.
- Varmasti lähemmäs 800 kiloa, Warelius arvioi ja saa rouvan nauramaan railakkaasti.
Koosta on etua, varsinkin jos tilanteet muuttuvat uhkaaviksi. Komisario Teemu Kruskopf kertoo, että hevosille oli käyttöä taannoin väkivaltaisiksi muuttuneilla itsenäisyyspäivän kuokkavieraskesteillä. Kohti kävelevä eläin sai uhmakkaammankin mielenosoittajan siirtymään sivuun. Vastaavia tehtäviä voi tulla vastaan uudestaan.
- Hevoset ovat olleet mukana joukkojenhallintakoulutuksessa. Ne voisivat esimerkiksi väkijoukossa pitää koossa jotain tiettyä porukkaa, Kruskopf kaavailee.
Oppia
kokeneelta
Vielä 1970-luvulla ratsastava poliisi kasvatti itse hevosensa. Nyt sopivat yksilöt etsitään vapailta markkinoilta. Kokelaaksi pääsee iso, rauhallinen, terve, halpa ja alle 10-vuotias peruskoulutettu hevonen. Nuoremman konstaapelin tapaan hevonenkin opettelee aluksi rutiineja vanhemman kollegansa kanssa.
- Kaupunkihan ei ole hevoselle luonnollinen ympäristö, mutta kyllä suurin osa tottuu siihen, Warelius kertoo.
Nyt ruodussa on vasta 7-vuotias Leida-tamma, joka saa ammatillista tukea hevoskollegansa lisäksi kokeneelta ratsastajaltaan Aapo Suvannolta. Vuoden ratsastanut Markku Kekkonen löytyy rauhallisen Patu-suomenhevosen selästä.
Hevosen perimmäisistä vaistoista kertoo hetkeä aiemmin seesteisenä ympäristöään tarkkaillut Gipsy. Nyt se nostelee levottomasti jalkojaan ja melkein törmää kuolaimiaan mietteliäänä imeskelevään Sauliin. Warelius näkee tilanteen ja ilmoittaa, että taitaa olla aika lähteä.
- Poliisihevosenkin vaativin tehtävä on seistä paikallaan, hän vielä huikkaa.
Vanhemman konstaapelin Markku Kekkosen kulkupeli on suomenhevosruuna Patu.