Presidentti Sauli Niinistö piti lauantaiaamuna puheen, jossa hän muisteli perjantai-iltana kuollutta edeltäjäänsä Mauno Koivistoa.
Valtiomiesroolin lisäksi Niinistö nosti puheessaan esiin Koiviston persoona. Niinistö totesi, että vaatimattomista oloista ruumiilliseen työhön kautta pankinjohtajaksi ja valtakunnan päämieheksi edenneen Koiviston elämä on tarina vertaansa vailla.
– Hän oli lahjakas, uuttera ja määrätietoinen ihminen.
Niinistö korosti puheessaan Koiviston roolia Suomen nykyisen hyvinvoinnin luomisessa.
– Koivisto on osaltaan vaikuttanut siihen, että Suomi on itsenäisyyden juhlavuonna maailman vakain maa.
Niinistö totesi, että Koivistolla oli merkittävä rooli sosiaalidemokraattisen liikkeen kehittäjänä ja hänen työnsä muokkasi suomalaista demokratiaa.
– Koivisto oli vakaa ja harkitseva. Hän jätti suomalaiseen keskusteluun käsitteen fundeeraamisesta, pohdiskelusta. Se oli tapa varmistua, että asiat tehtiin johdonmukaisesti ja kaikki osapuolet huomioivalla tavalla.
Jatkosodan taisteluissa rintamalla
Mauno Koivisto on viimeinen Suomen presidentti, joka taisteli toisessa maailmansodassa rintamalla.
– Hänen sotansa päättyi Törnin joukoissa Ilomatsin voittakaisiin taisteluihin vuonna 1944, Niinistö sanoi.
Koiviston suhtautuminen politiikkaan näkyi jo nuoren miehen ajatuksissa.
– Syksyllä 1944 Koivisto nousi aseiden hiljennettyä juoksuhaudan reunalle ja ajatteli, kyllä täytyy olla toinenkin tapa tulla naapurin kanssa toiveen, kertasi Niinistö puheessaan Suomen edesmenneen presidentin ajatuksia.
Tämä ajattelutapa näkyi myöhemmin myös Koiviston ulkopoliittisessa toiminnassa, kun hän jatkoi edeltäjänsä Urho Kekkosen linjoilla idän ja lännen yhteensovittajana. Koivisto myös luotsasi Suomen kohti Euroopan unionia presidentinkautensa viimeisinä vuosina.
Alzheimeria sairastanut Koivisto kuoli 93-vuotiaana. Hän toimi Suomen presidenttinä 1982–1994.
Lue lisää, millainen poliittikko ja presidentti Mauno Koivisto oli.
Katso kuvia Koiviston vierailuista Pohjois-Suomessa.