Tupakoinnin selvä vähentyminen kuuluu suomalaisen terveyspolitiikan hienoimpiin saavutuksiin. Erityisen selvästi sauhuttelu on harvinaistunut, jos vertailukohdaksi otetaan 1970-luku. Suomalaismiehistä tupakoi silloin peräti 70 prosenttia. Nyt miehistä polttaa päivittäin joka viides.
Naisilla kehitys ei ole ollut yhtä myönteistä, mutta viime vuosina myös naisten tupakointi on kääntynyt laskuun. Nyt naisista joka kuudes polttaa päivittäin.
Nuortenkin joukossa tupakka menettää koko ajan suosiotaan, mutta silti joka viides 16-18-vuotias polttaa edelleen. Niin tupakkavalistuksella kuin rajoituksillakin on edelleen tehtävänsä.
Siihen työhön ajavat sekä tupakan kielteiset terveysvaikutukset että yhteiskunnalle tupakoinnista koituvat kustannukset. Yhden tutkija-arvion mukaan tupakointi aiheuttaa Suomessa vuosittain 1,2 miljoonaa sairauspoissaolopäivää ja 600 000 lääkärissä käyntiä.
Uutena rajoituksena ensi vuoden alussa tulee voimaan tupakkalain tiukennus, jonka mukaan tupakkatuotteet tulee kaupoissa siirtää näkymättömiin. Senkin jälkeen kaikki halukkaat täysikäiset saavat savukkeensa. Toivoa kuitenkin voi, että uudenlainen menettely vähentää alaikäisten ostoja.
Tältä vuodelta olevan tutkimuksen mukaan joka kolmas päivittäin tupakoiva 14-vuotias tyttö ja joka kuudes poika saa ostetuksi itselleen tupakkaa kaupasta. Luvut ovat hämmästyttävän korkeita.
Kauppiaille uudistus aiheuttaa kustannuksia ja kassoille ehkä aluksi jonoja. Toisaalta kaupat ja huoltoasemat ovat päässeet myös hyötymään lainmuutoksista. Nehän saivat vuonna 2006 oikeuden myydä nikotiinin korvausvalmisteita.