Sa­tu­vaa­ra ja mai­se­ma­ko­lo­nia­lis­mi

Aavasaksa on ollut eurooppalaisen innostuksen ja ihmettelyn kohteena 1700-luvulta lähtien. Ranskalaista astemittausretkikuntaa 1736-37 johtanut Pierre Lois de Maupertuis ylisti sitä Tornionlaakson hienoimmaksi paikaksi.

Aavasaksa on ollut eurooppalaisen innostuksen ja ihmettelyn kohteena 1700-luvulta lähtien. Ranskalaista astemittausretkikuntaa 1736-37 johtanut Pierre Lois de Maupertuis ylisti sitä Tornionlaakson hienoimmaksi paikaksi.

Sen jälkeen kymmenet eurooppalaiset tutkimusmatkailijat ja tiedemiehet ihastelivat julkaisuissaan tätä vaatimattoman korkuista moreenin peittämään graniittitättärää. Toki myös vaaraa kiertävää Tengeliönjoen laaksoa ja viereistä Tornionjokea kiitettiin monin mainesanoin, mutta suurin kilvanylistyksen aihe etelän ihmisille oli heille outo keskiyön aurinko.

Suitsuttajien joukkoon mahtui sentään muutama toisinajattelijakin. Strassburgin yliopiston eläintieteen professori Eduard Oskar Scmidt ei 1850 ymmärtänyt lainkaan, miksi Aavasaksalle vaelletaan maan ääristä katsomaan aurinkoa, mikä kaiken lisäksi saattaa olla pilvessä. Ranskalainen Xavier Marmies kertoi 1838 kuulleensa tarinan, kuinka muuan englantilainen hirtti pettyneenä itsensä, kun aurinko vain pysyi ja pysyi pilvien takana.

Aavasaksan kohotti kokoaan suuremmaksi sen sijainti Tornionjoen rannalla eli pohjoiseen johtaneen ainoan kulkureitin varrella. Pohjoisemmat, komeammat vaarat ja tunturit olivat joesta kauempana ja vaivalloisemman matkan päässä.

Suomalaisten tietoisuuteen Aavasaksan toi satumaisena paikkana Zacharias (Sakari) Topelius Maamme-kirjassaan 1875.

Lähes ikiaikaisen mielikuvan Aavasaksasta satuvaarana kunnanjohtaja Erkki Keski-Nisula sanoo elävän vielä "urbaanien virkamiesten päiväunelmissa". Hänen mukaansa olisi jo aika ottaa vaara takaisin kansalle urheiluhengessä EU:n läheisyysperiaatteen mukaisesti. "Aavasaksa on yksi 27 kansallismaisemasta, mutta ei suojelualue eikä kansallispuisto, vaikka niinkin on väitetty. Yleiskaavassa koko vaara on matkailu- ja virkistyspalvelujen rakentamisalue. Mäkikeskus jättäisi rauhaan vaaran laen, Keisarinmajan vuodelta 1882, näköalakahvilan, esiintymislavan, näkötornin ja Annikki Kariniemen patsaan", Keski-Nisula luettelee.

Hän ei pane paljoa painoa esimerkiksi museoviraston huolelle, miten kävisi maanmittaukseen liittyvälle maailmanperintökohteelle eli Stuven ketjun mittauspisteelle. Sen päälle kun rakennettiin näkötorni jo 1969.

"Hätävarjelun liioittelua, maisemakolonialismia (maisemaa riistävää siirtomaapolitiikkaa), Keski-Nisula tuhahtaa lausunnoille, joissa Aavasaksa sidottaisiin menneisyyteen ilman liikkumavaraa.

Ilmoita asiavirheestä