Oulu Ensin oli Elvis, sitten tuli Travolta - kumpikin tunnetaan lantion liikkeistään. Välissä tapahtui siirtymä rockista discoon.
Travolta löi läpi Tony Maneron roolissa elokuvassa Saturday Night Fever- lauantai-illan huumaa (1977). Tietyn ikäluokan verkkokalvoille on lähtemättömästi piirtynyt kuva Travoltasta pintaa pitkin kulkevassa valkoisessa puvussa seisomassa lantio kenossa ja oikean käden etusormi sojottaen kohti taivasta.
Travoltasta tuli discotanssin keulakuva, jonka tanssia ihailtiin ja pyrittiin jäljittelemään. Yht'äkkiä kaikki halusivat oppia Saturday Night Feverin tansseja. Travolta-kuume valtasi myös Oulun.
"Saturday Night Fever teki koko Suomessa ja maailmalla saman minkä se teki minulle henkilökohtaisesti: se leväytti discotanssin ydinpommin omaisesti tietoisuuteen", luonnehtii oululainen tanssikoulun johtaja ja tanssinopettaja Merja Satulehto.
"Kun kävin ensimmäisen kerran katsomassa elokuvan, niin suu loksahti auki. Sitähän oli aivan sekaisin päivätolkulla, että 'miten kukkaan voi olla niin ihana' ja niin mahtava tanssija."
Satulehto ei laskenut, montako kertaa hän näki Saturday Night Feverin. Kun 70-luvulla ei juuri kenelläkään vielä ollut videolaitteita, ainoa keino opetella tanssien askelia oli katsoa leffa uudestaan ja uudestaan. Tai mennä tanssikurssille.
"Seurahuone oli Oulussa siihen aikaan kova sana. Me, eli joukko Leena Ortolan balettikoulun tyttöjä, tehtiin siellä Saturday Night Fever -show ja pidettiin alkuillasta Saturday Night Fever -kursseja. Päästaroiksi tulivat tanssinopettajat Anne Kippo ja Tony Laafou Helsingistä", Merja Satulehto muistelee.
Marko Bjurströmin
Travolta-kuviot
Saturday Night Fever imaisi monet pysyvästi syvälle tanssin pyörteisiin. Yksi heistä oli silloin 12-vuotias Marko Bjurström.
"En nähnyt leffaa, koska olin liian nuori. Mutta erilaisissa tv-ohjelmissa tuli pätkiä villityksestä. Se antoi tarvittavan potkun, että päätin lähteä Aira Samulinin tanssikouluun. Koulu mainosti näkyvästi: Tule opettelemaan Travolta-kuviot tänne!"
Bjurström kuvaa 70-luvun loppua uuden ryöpyksi. Saturday Night Feveriä seurasi hillitön buumi.
"Tanssiliikekieltä tuli ihmisten silmille yhä enemmän. Saturday Night Feverin jälkeen tuli ihan järjetön määrä elokuvia, joissa tanssi oli suuressa roolissa: Hair, Grease, Can't Stop the Music, Thank God it's Friday, Fame, Flashdance, Footloose, Dirty Dancing", hän luettelee.
Saturday Night Fever -musikaalin äskettäin itsekin ohjannut Bjurstöm on havainnut asioiden menevän sykleissä. 70-luvun teini-ikäiset haluavat nyt pikkujouluissaan tanssia Travoltaa tai tiputanssia ja laulaa Kun Chicago kuoli tai Haltin häät.
"Jos discossa missä tahansa maailmassa lähtee soimaan Night Fever tai Stayin' Alive, tanssilattialla on aina yksi tai useampia ihmisiä, ketkä rupee pelleilemään sitä etusormi pystyssä -tekemistä", väittää Marko Bjurström.
Elektroninen biitti muutti tanssia
Joka vuosikymmenellä on ollut oma muotitanssinsa. Kun uusi tulee, vanhat tanssit eivät suinkaan häviä vaan rikastuvat. Vanhoista myös periytyy liikesanastoa uusiin.
60-luvulla oli twist. Sen jälkeen kuubalaiset tanssijat alkoivat tanssia salsaa kokeelliseen disco-musiikkiin. Syntyivät erilaiset pari-hustlet: New York Hustle, Latin Hustle, Rope Hustle, Street Hustle, West Coast Hustle ja Tango Hustle. Travoltakin partnereineen tanssii elokuvassa erilaisia pari-hustleja ja isommat ryhmät rivitansseja.
"Biitti oli se joka muutti tavan tanssia", toteaa Merja Satulehto. Muutos lähti musiikista.
"Hustle on oikeastaan perusrytmi, musiikkikomppi. Kun biittiä vähän muutettiin ja käytettiin tanssissa esimerkiksi tangomaisia elementtejä, tanssin nimeksi tuli Tango Hustle", selittää Satulehto.
Saturday Night Fever loi discotanssin liikesanastoa, jota näkee lattioilla vieläkin ja sovellettuna muiden tanssilajien puolella. Elokuvan legendaarisia askelkuvioita käytetään eri tyylillä esimerkiksi street dancessa, show dancessa, hip hopissa ja lockingissa.
Vaikka Travoltan glamour ja Bee Gees -yhtyeen musiikin imu on säilynyt, näyttävät elokuvan rivitanssit tänä päivänä jo aika kököiltä.
"Emme enää tanssi niin hitaasti kuin silloin. Silloin toistettiin tiettyä liikettä kaksi kasia tai neljä kasia, tällä hetkellä yhdessä kasissa tapahtuu jo hirveästi asioita", analysoi tanssikoulu Aira Samulinin pitkäaikainen opettaja ja koreografi Osku Heiskanen.
Oululaisen tanssikoulu Citydancen oppilasnäytökset Pohjankartanossa torstaina ja perjantaina kello 19, lauantaina kello 15 ja 18.