Vesiliikenteen turvallisuus on parantunut asioista jatkuvalla tiedottamisella. Viisitoista vuotta vesiliikennettä valvoneen Kalajoen ja Raahen merivartioasemien päällikön, yliluutnantti Jyrki Lahden mukaan vesillä liikkujilla perusasiat ovat hallussa.
Yhtenä juhannuksena partioidessaan noin sadasta vesilläliikkujasta 99 veneessä olleella oli pelastusliivit yllään. Silti aina silloin tällöin partioidessa tulee vastaan veneilijöitä, joilla pelastusliivejä tai vastaavia ei ole. Yleensä silloin on kysymys satunnaisista vesillä liikkujista.
"Lämmin kesäpäivä houkuttelee lähtemään vesille vesikulkuneuvoilla hetken mielijohteesta. Ihmisillä, jotka paljon liikkuvat vesillä, ovat asiat yleensä kunnossa", Lahti sanoo.
Merellä olosuhteet
muuttuvat nopeasti
Veneen varusteet ja niiden kunto tulee aina tarkastaa ennen vesille lähtöä, sillä pulaan joutuminen voi olla hyvin pienistä asioista kiinni.
Turvavarusteilla varaudutaan mahdollisiin vahinkoihin, onnettomuuksiin ja sääolosuhteiden muutoksiin. Moottoriveneessä airot tai mela helpottavat rantautumista esimerkiksi moottoririkon sattuessa.
"Merellä keliolosuhteet saattavat hyvinkin äkkiä muuttua. Jos niihin ei osaa varautua, voi joutua ongelmiin. Ongelmatilanteissa on syytä hakeutua heti lähimpään rantaan, eikä jäädä seikkailemaan merelle."
Kymmenkunta
tehtävää viime vuonna
Aina kannattaa ilmoittaa jollekin mihin, mistä ja milloin lähtee sekä kertoa milloin palaa. Ja jos aikatauluihin tulee muutoksia, pitäisi ne myös muistaa ilmoittaa. Joskus tällaiset tilanteet saattavat käynnistää turhia etsintöjä.
Perämeren rannat ovat yleensä matalia ja kivikkoisia, jonka vuoksi niillä tarvitaan paikallistuntemusta ja vesillä liikkumisen taitoja. Viime kesänä meripelastustehtäviä oli Kalajoen ja Raahen merivartioasemilla kymmenkunta, suuremmilta havereilta on säästytty.
Yleisimpiä ongelmia ovat polttoaineen loppuminen, moottorin sammuminen, potkurin sotkeutumisia köysiin ja verkkoihin tai karille ajaminen. Eksymiset ovat harvinaisia. Lahti pitää syynä tähän sitä, että veneistä löytyy navigaattoreita ja muita apuvälineitä. Pelkät laitteet eivät luonnollisesti riitä, vaan niitä täytyy osata myös käyttää.
"Merellä liikkuminen on hyvin erilaista verrattuna muuhun liikkumiseen, koska vesillä ei ole "veneilyteitä". Hyvin helposti ajatellaan, että kun on vain vettä, niin sinne voi mennä."
Veneilyoppiin ennen
vesille lähtöä
Jos aiempaa kokemusta vesiliikenteestä ei ole, kannattaa ottaa yhteyttä paikallisiin veneilyseuroihin tai kokeneempiin veneilijöihin, ja heidän kanssaan lähteä veneilyä opiskelemaan. Ihmisillä, jotka paljon yleensä liikkuvat merellä, on pitkät perinteet vesillä liikkumisesta aivan pienestä lapsesta lähtien.
"Heillä yleensä kyky ja taito liikkua merellä on hyvä. He yleensä osaavat ottaa huomioon ne asiat, jotka merellä saattavat eteen tulla."
Kalajoen ja Raahen merivartioasemien toimialue on Himangan ja Siikajoen välillä, joten apu voi olla joskus kaukanakin. Apuna ovat toki silloin alueella toimivat kalustoiltaan hyvin varustetut meripelastusyhdistykset koulutettuine vapaaehtoisineen. Yhteistyötä tehdään myös muiden viranomaisten kanssa.