Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) haluaa pelastaa EU:n loppumetreillä olevasta kemikaalilaista "sen mitä pelastettavissa on". Hän jättänyt oman ehdotuksensa kemikaalilaiksi.
"Huononnukset, jotka esitän poistettavaksi kemikaalilaista, tulivat kompromissiin vasta neuvotteluiden viime tunteina EU:n parlamentin konservatiiviryhmän painostuksesta. Konservatiiviryhmä otti ohjeensa suoraan kemianteollisuuden lobbareilta, röyhkeästi ja avoimesti", tykitti Hassi tiedotustilaisuudessaan perjantaina Helsingissä.
Hän on erityisen suivaantunut siitä, että konservatiivit vaativat tiukemmin säädeltävien aineiden listasta pois muun muassa hormonihäiritsijäkemikaalit. "Ikävä kyllä asian esittelijä, italialainen sosialisti Guido Sacconi alistui tähän. Lopputulos oli, että ministerineuvosto perui jo tekemänsä myönnytyksen, joka olisi parantanut terveytemme suojelua."
Hassin mukaan EU:n kemikaaliasetus on maailman lobatuin asia. Hän kertoo, että EU-parlamenttiin kohdistui "todella mielettömällä voimalla" kemianteollisuuden lobbaus. "Se kohdistui jokaiseen EU-parlamentaarikkoon. Lobbaajien mukaan Euroopan kilpailukyky romahtaa, jos asetus hyväksytään."
Kemikaalilakiesitys on tulossa EU-parlamentin täysistuntoäänestykseen 13. joulukuuta. Ministerineuvoston pitäisi hyväksyä se 18. joulukuuta. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kemikaalilaki voisi tulla voimaan ensi vuoden alkupuoliskolla. Suomi ajaa esitystä niin, että laki voitaisiin hyväksyä pian päättyvällä puheenjohtajuuskaudellamme.
Hassi ei usko, että kemikaalilainsäädännön viime hetken kiemurat voisivat lykätä EU:n kemikaaliviraston tuloa Suomeen. Suomen virkamiehille hän antaa asian valmistelussa kiitettävän arvosanan.
EU:ssa arvioidaan, että joka vuosi noin 30 000 ihmistä kuolee tauteihin, joiden aiheuttajina ovat työpaikkojen kemikaalit.
Hassin mukaan erityisen vaarallisia kemikaaleja ovat muun muassa ftalaatit, joiden käyttö on äskettäin kielletty pienten lasten muovileluissa. Ftalaatteja käytetään muovien pehmentämiseen joustaviksi ja taipuisiksi. Aineitta on keinonahkaisissa huonekaluissa. Ftalaatteja valmistetaan Euroopassa 0,5 miljoonaa tonnia, koska se on halpa muovin pehmentäjä.
"Kielto, että kuluttajatuotteisiin ei saisi käyttää ftalaatteja, ei mennyt läpi parlamentissa", muistuttaa Hassi. Hän kertoo, että naisten rintasyövistä ehkä noin puolet syntyy haitallisten kemikaalien vaikutuksesta; erityisen huolestuttavia ovat niin sanotut hormonihäiritsijäkemikaalit.
Hyvää tulevassa kemikaalilaissa Hassin mukaan on, että eläinkokeet on korvattava silloin, kun vaihtoehtoja on olemassa. Yritysten pitää jakaa eläinkokeilla saadut tiedot, jotta jo tehtyjä kokeita ei tarvitse toistaa.
Kuluttajien tiedonsaanti paranee, mutta kuluttajan pitää itse pyytää tietoa tuotteen mahdollisesti sisältämistä vaarallisista aineista. Huonompaan suuntaan Hassin mukaan mentiin siinä, että yritykset pystyvät luokittelemaan osan kemikaalitiedoistaan liikesalaisuuden piiriin.