Raahe Raahen seutukunnan työvoimatoimiston johtajan Esko Koskelan aamukammasta katkeaa torstaiaamuna viimeinen piikki. Takana on lähes 37 vuoden mittainen työura virassa, johon hän ajautui aikoinaan täysin sattumalta ja ilman minkäänlaista käsitystä työn sisällöstä.
"Niin se on edelleen tänäkin päivänä. Ihmiset ajautuvat töihinsä. Tulevaa alaa ja työtehtävää on vaikea suunnitella ennakkoon. Tosin nykyään voidaan vähän paremmin esimerkiksi ammatinvalinnan ohjauksen avulla arvioida mitkä ovat ainakin niitä poissuljettuja ammatteja", sanoo Koskela.
Hän on nähnyt pitkän uransa aikana työmarkkinoiden käänteet työvoimapulasta massatyöttömyyteen. Käänteet ovat olleet nopeita myös valtion työvoimapolitiikassa ja työhallinnossa.
"Työhallinto ei ole koskaan pysynyt paikallaan, vaan koko ajan on tapahtunut jotakin, ja nopeassa tahdissa. Juuri kun on ehditty oppia edelliset asiat, niin uutta on jo pukannut päälle."
Osaltaan tähän on vaikuttanut se, että valtion työvoimapolitiikkaan ei ole löytynyt yhtä selkeää säveltä. Koskelan näkemyksen mukaan työvoimapolitiikkaan ei ole menneiden vuosikymmenten aikana yksinkertaisesti ehditty keskittyä.
"Nyt näkyy onneksi merkkejä, että siitä voisi kehittyä pitempijänteistä yhteistyökuviot omaavaa politiikkaa", Koskela iloitsee.
Työnvälityksen rooli palaa juurilleen
Kun Esko Koskela aloitti virkamiesuransa, työvoimahallinto kuului kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaisuuteen. Työministeriö syntyi 1970.
"Silloin elettiin täysin erilaista maailmaa kuin tänä päivänä. Harjoitimme Raahen kahden hengen toimistossa hyvin pitkälle puhdasta työnvälitystä, eli välitettiin työvoimaa sitä tarvitseville."
Koskelan jäädessä eläkkeelle seutukunnan työvoimatoimiston vahvuus on 34 henkilöä, ja työhallinto on suuntautumassa takaisin juurilleen.
"Työnvälityksen rooli korostuu taas. Uusi työmarkkinatilanne eli työvoimapula tulee kiistatta, ja siinä ollaan hirveiden haasteiden edessä. Toimenpiteet siihen varautumiseen on syytä aloittaa hyvissä ajoin", hän korostaa ja mainitsee havainneensa, ettei tulevaa työvoimapulaa tahdota ottaa todesta.
"Minä olen työvoimapulankin kokenut ja tiedän, että silloin työhallinnon rooli muuttuu ihan toiseksi. Kesällä 1974 Raahen alueella oli todellista työvoimapulaa, kun avoimia työpaikkoja oli 394 ja työttömiä vain 120."
Työvoimapulasta selviävät Koskelan käsityksen mukaan parhaiten sellaiset paikkakunnat, jotka pystyvät tarjoamaan ihmisille viihtyvyyttä asumisen ja työn ympärille. Raahen seutukunnalla hän sanoo olevan tässä asiassa vielä tekemistä.
Esko Koskela ei ole pahoillaan, vaikka oma työura muodostuikin aivan toiseksi kuin hän nuorena miehenä kuvitteli. Huoltamoyrittäjän tai näyttelijän sijasta hänestä tulikin valtion virkamies.
"Tämä on ollut rikasta ja monimuotoista aikaa. Olen saanut olla näköalapaikalla seutukunnassa ja tehdä töitä motivoituneen ja osaavan väen kanssa. Se on luonut viihtyvyyttä tähän työhön."
Hän toivoo, että jokainen työelämässä mukana oleva löytäisi itselleen työpaikan, jossa voi kokea viihtyvänsä.
"Oli ala mikä tahansa, työympäristön pitää olla viihtyisä ja viihteellinen. Sinne pitäisi olla helppo tulla joka aamu", Esko Koskela toteaa.