Kolumni

Sa­to­va­hin­ko­ra­has­tol­le olisi tar­vet­ta

Talous kasvaa tällä hetkellä mukavasti. Kuokka on isketty maahan ja rakentaminen vauhdittaa kasvua.

Eduskunnasta

Talous kasvaa tällä hetkellä mukavasti. Kuokka on isketty maahan ja rakentaminen vauhdittaa kasvua. Oulun sataman syväväylän rahoitus käynnistää alueelle 70 miljoonan investoinnit. Pohjantiellä tehdään liittymiä ja lisäkaistoja. Rakentaminen on vauhdissa koko maakunnassa. Hyvältä vaikuttaa.

Matkailu tuo tuloja ensi talvena Pohjois-Suomeen toivon mukaan ennätyksellisen paljon. Majoituskapasiteetti uhkaa loppua kesken. Oulussa olisi tarvetta uudelle hotellille. Sesonkityöntekijöistä on Lapissa pulaa. Töitä on tekijöille ja halukkaille tarjolla.

Valtion ja kuntien talous on kääntynyt. Velkaantuminen on taittunut. Valtion ensi vuoden budjetin perusteena on 2,1 prosentin talouskasvuennuste. Eräät tutkimuslaitokset ennustavat lähemmäs kolmen prosentin kasvua. Kallistun itsekin vahvemman talouskasvun kannalle. Yksityisen sektorin investoinnit ja kulutus tulevat nostamaan ensi vuonna taloutta entisestään.

Kuluttajien ostovoimasta tulee pitää huolta. Kiinteistöveron alarajojen noston peruminen oli hyvä päätös. Toteutuessaan tämä olisi pakottanut useita kuntia nostamaan kiinteistöveroja. Perussuomalaiset vastustivat useissa puheenvuoroissa veron alarajan korottamista. Olemme tyytyväisiä päätökseen.

Todellinen harvinaisuus eduskunnassa tapahtui viime viikolla, kun opposition esitys hyväksyttiin eduskunnan päätökseksi äänin 71–70. Päätöksen johdosta sotiemme veteraanien kotiinvietävien palvelujen saaminen ja rahoitus turvataan entistä tiukemmin, aivan kuten viime vuoden mietinnössä todetaan. Samalla määrärahoja lisättiin 11,6 miljoonaa.

Taivaalla on kuitenkin synkkiäkin pilviä. Sateet vaikeuttivat monin paikoin sadonkorjuuta. Satoa jäi peltoon, kuivauskustannukset nousivat ja viljelijän riskit toteutuivat. Koska satovahinkojärjestelmästä ollaan luovuttu, tilalle on tullut vapaaehtoinen satovahinkovakuutus. Nyt kuitenkin on tullut ilmi, että edes tällaisena kesänä ei korvauksia saada.

Olisikin tarpeen luoda uusi satovahinkorahasto esimerkiksi jonkin tuottajayhteisön ylläpitämäksi. Satovahinkorahasto voisi käytännössä siis toimia eräänlaisena vakuuttajana, jonne viljelijät maksaisivat vuosimaksuja. Valtio voisi rahoittaa alkupääomalla tämän uuden satovahinkorahaston syntymistä. Tätä asiaa tulisi selvittää.

Vielä loppuun pohdintoja susista. Viikonlopun hirvenmetsästyksen aikana raportoitiin tietoja neljästä tapetusta koirasta. Sudet ovat toistuvasti hyökänneet pihapiirissä olleiden lampaiden kimppuun. Ruokinta- ja kuvauspaikat ovat johtaneet siihen, että sudet eivät enää pelkää ihmisiä.

Nykyisellään samojen susien täytyy tehdä kolme vahinkoa, jotta kaatoluvan saa. Tässä ei ole järkeä. Susipolitiikkamme vaatii tiukennuksia, Suomen populaatio on Venäjän osapopulaatio. Hallituksen tulee toimia nopeasti, jotta suuremmilta vahingoilta vältytään.

Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustaja Oulusta.