Natura-alueen laajennussuunnitelma Koitelaiskairassa Sodankylässä vaarantaa Kevitsan monimetalliesiintymän hyödyntämisen. Uuteen vauhtiin saadut Kevitsan kaivossuunnitelmat saattavat kariutua, sillä Koitelaisen uusi Natura-rajaus yltää Kevitsan malmialueelle saakka.
Sodankylän kunnanjohtaja Martti Pura pelkää Naturan pelästyttävän Kevitsassa operoivat ulkomaalaiset kaivosyrittäjät, sillä EU:n direktiivien mukaan Natura vaikuttaa myös rajojensa lähialueelle.
Pura kuten ei myöskään Geologian tutkimuskeskuksen aluejohtaja Ahti Silvennoinen usko ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin vakuutteluihin, joiden mukaan Natura sinänsä ei merkitse elinkeinotoiminnan kieltämistä suojelualueella.
"Ympäristöministerin puhe on harhautusta. Ehkä Natura-alueella sallitaan jotakin pienimuotoista retkeilyyn liittyvää yritystoimintaa mutta tuskin kaivostoimintaa", Silvennoinen sanoo.
Natura-alueiden täydennysesitys oli jo viime vuoden lopulla hallituksen käsittelyssä, mutta silloin se jäi pöydälle. Uudelleen asia tulee esille mahdollisesti jo aivan lähiaikoina. Ympäristöministeriön luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkisen tietojen mukaan Naturan täydennys tuodaan hallitukselle samassa muodossa kuin se jäi pöydälle, ellei ministeri jostakin syystä tee siihen muutoksia.
"Meillä virkamiehillä ei ole tiedossa, milloin esitys menee uudelleen hallituksen käsittelyyn. Odottelemme ministerin päätöksiä", hän sanoo.
Suurista lisäalueista Koitelaisessa ei ole kysymys. Kunnanjohtaja Pura arvioi, että uusi rajaus laajentaisi Koitelaisen Natura-aluetta noin kymmenellä neliökilometrillä. Sodankylän kannalta lisärajaus olisi kuitenkin kohtalokas, sillä siihen tehdyt kielekkeet yltävät Kevitsaan saakka.
Uusi rajaus koukkii esiintymät sisälleen
KHO palautti eräitä Natura 2000-verkoston alueita koskevan valtioneuvoston päätöksen uuteen käsittelyyn. Koitelaisen kohdalla katsottiin, ettei alueen rajaus perustu luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen luonnollisiin rajoihin.
Uudessa ympäristöministeriön valmistelemassa ehdotuksessa rajausta esitetään Koitelaisessa muutettavaksi siten, että luonnonsuojelualueen eteläosassa sijaitsevien Loueaavan ja Allema-aavan alueet sisällytetään Naturaan. Lisäksi ympäristöministeriö esittää Koitelaisen pohjois- ja länsirajaan pieniä muutoksia.
Kunnanjohtaja Puran ja aluejohtaja Silvennoisen mielestä ympäristöministeriön uutta rajausta on vaikea perustella luonnontieteellisillä syillä, sillä uusi rajaus ikään kuin koukkii kaikki tiedossa olleet kromiesiintymät sisäänsä. Lisäksi rajaukseen on jostakin syystä tehty Kevitsaan saakka ulottuvat kielekkeet.
"Malmiesiintymät ovat olleet ympäristöministeriön valmistelijoiden tiedossa. Ilmeisesti he haluavat rajauksellaan varmistaa, ettei esiintymiä saada hyötykäyttöön. Rajauksen tarkoituksena näyttää olevan kaivostoiminnan estäminen", Silvennoinen sanoo.
Suurempi hanke kuin Pahtavaara
Kevitsan monimetalliesiintymää on parin viime vuoden ajan tutkinut ruotsalainen Scandinavian Gold Prospecting AB, jonka emoyhtiö on Lontoossa pääpaikkaansa pitävä Scandinavian Gold Ltd.
"Yhtiö on listautunut Toronton pörssiin, josta sen tarkoituksena on hankkia rahoitus Kevitsan hankkeelleen. Yhtiön tarkoituksena on aloittaa Kevitsan koerikastukset jo tulevan kevään aikana. Samalla yhtiö tekee kannattavuuslaskelmiaan. Kaikki näyttää hyvin lupaavalta", Silvennoinen kertoo.
Rikastuskokeilla on tarkoitus selvittää edullisin tapa saada talteen kaikki metallit - nikkelin ja kuparin ohella myös platinametallit ja kulta. Silvennoinen ennakoi, että jos kaikki menee hyvin, Kevitsassa on kaivostoimintaa jo muutaman vuoden kuluttua.
"Aikataulu riippuu siitä, missä laajuudessa toiminta halutaan käynnistää. Jos yhtiö lähtee liikkeelle pienimuotoisesti, toiminta saadaan käyntiin hyvinkin nopeasti. Yhtiö kuitenkin selvittää mahdollisuudet käynnistää kaivostoiminta koko laajuudessaan", Silvennoinen sanoo.
Kunnanjohtaja Pura arvioi, että työllisyyden kannalta Kevitsa on huomattavasti suurempi hanke kuin Pahtavaaran kultakaivos, missä tällä hetkellä on töitä 60 henkilölle. "Työpaikkoja voisi aluksi tulla kaksisataa riippuen siitä, missä laajuudessa kaivos käynnistettäisiin", hän sanoo.
Kevitsa löydettiin
1980-luvulla
Noin 30 kilometrin päässä Sodankylän kirkonkylästä pohjoiseen sijaitseva Kevitsan suuri malmiesiintymä löydettiin 1980-luvulla. Esiintymän tärkeimmät metallit ovat nikkeli, kupari ja jalometallit. Esiintymä on hyvin laaja, mutta malmipitoisuudet ovat suhteellisen alhaiset.
Scandinavian Gold Prospecting Ab:n tutkimuksissa entistä tärkeämmiksi ovat nousseet platinaryhmän metallit ja kulta. Professori Tuomo Alapieti Oulun yliopistosta on heittänyt ilmaan ajatuksen, josko Kevitsaa lähdettäisiin hyödyntämään platinakaivoksena.
Vuonna 1995 KTM myönsi Outokumpu Oy:lle valtausoikeudet Kevitsaan. Yhtiö kuitenkin luopui mielestään kannattamattomasta valtauksesta kolme vuotta kestäneiden jatkotutkimusten jälkeen.
Scandinavian Gold Prospecting tuli omissa tutkimuksissaan toisenlaiseen tulokseen. Vuoden 2000 marraskuussa se valtasi Kevitsan esiintymiä ja nyt runsaan kahden vuoden tutkimusten jälkeen on valmis käynnistämään koerikastukset.
Ruotsalaiset laskevat saavansa esiintymästä kannattavan käyttämällä erilaista jalostusmenetelmää. Lisäksi nikkelin, kullan ja platinametallien maailmanmarkkinahinnat ovat tänä päivänä huomattavasti korkeammat vuoden 1998 hintatasoon verrattuna.