NivalaTeemu Häkkilän, 16, vaappuverstas Nivalassa on kuin mikä tahansa tehdas. Entisessä navetassa on tilansa ja usean vuoden aikana hankitut laitteet puu- ja maalaustyölle. Löytyypä sieltä pieni koelaboratoriokin, uittoallas, jonka avulla voi säätää jokaisen vaapun uimaan suoraan.
Häkkilä on ehtinyt valmistaa kolmen vuoden aikana kaikkiaan 785 vaappua. Työpöydällä odottaa nyt 500 puista aihiota työstämistään.
Aluksi valmistui myös messinkisiä ja kuparisia lusikoita sekä lippoja. Häkkilä on kokeillut myös pystypilkkien tekoa.
"Vaappujen teko on paljon vaativampaa ja sisältää huomattavasti enemmän työvaiheita", hän toteaa.
Kaikki sai alkunsa noin kolme vuotta sitten, kun peruskoulun kuudennella luokalla ollut Häkkilä tuli valmistaneeksi punaisen, valkopilkullisen vaapun ja innostui. Ensimmäisen koulussa tehtyään hän kokeili uusia kotona.
"Nyt ovat satsit suurentuneet", hän toteaa. Samalla hän pahoittelee, että uusien aihioiden työstäminen jää kesken, kun koulu alkaa. Hän aloittaa lukion Nivalassa.
"Käyn syömässä ja nukkumassa tuvalla ja joka päivä lenkillä", sanoo nuori tehtailija, joka harrastaa talvisin kilpahiihtoa.
"En ole paljon opiskellut asiaa, rupesin vain tekemään. Melko hyviä on ruvennut tulemaan, kun olen jo melkein 800 niitä tehnyt. Ei tässä paljon fysiikkaa tai muuta tarvita, kun vain tekee", hän kuvailee.
Varsinaisen yrityksen perustamista Häkkilä ei ole suunnitellut, eikä vielä liiketoimintaakaan. Hän myy valmistamiaan tuotteita verstaaltaan, jos ihmiset osaavat tulla niitä kyselemään ja ottaa niistä vähän hintaa.
"Jotkut ovat tulleet hakemaan vaappuja toisenkin kerran, koska ovat saaneet niillä saalista", Häkkilä kertoo. Vaapuilla, joissa on hänen nimikirjaimensa, on noussut haukea, ahventa, kuhaa ja kirjolohta. Itse hän on saanut muun muassa taimenta uistellessaan lähivesillä Pidisjärvellä sekä sukulaismiesten kanssa aivan pohjoisessa.
Kun Häkkilä valmistaa käsityönä vaappunsa, jokaisesta vaapusta tulee aivan oma yksilönsä.
Hän vaatii vaapuiltaan hyvää uintia ja edustavaa ulkonäköä. Haapa- ja tammipuun tai balsan kalikasta on pitkä matka ja monta työvaihetta valmiiksi ja kauniiksi vaapuksi. Siihen tarvitaan muun muassa vannesahaa, hiomakonetta ja -paperia, hitsauslankaa, liimaa, automaalia, lakkaa ja hilettä.
Jokainen vaappu on kuin taideteos tai koru. Vain mielikuvitus on rajana sen värityksessä. Ne matkivat muodoillaan ja väreillään aitoja saaliskaloja kuten ahvenia tai särkiä. Niitä maalataan myös räikeillä ärsykeväreillä.
Kuin osoittaakseen vielä kerran, että pitkiä matematiikan tai fysiikan oppimääriä ei tarvita, että työ tekijäänsä neuvoo, Häkkilä näyttää valmistamiaan tuulihyrriä. Herkästi ja hauskasti pienestäkin tuulenvireestä pyörivät hyrrät, joita hän on koonnut kymmeniä, ovat kadonneet kuin kuumille kiville.