Satiiri elää - ja voi sillä ri­kas­tua­kin

Kymmenille kielille käännetyt ja miljoonia kappaleita myyneet Arto Paasilinnan kirjat saavat uuden tulokkaan syksyllä. 65-vuotisjuhliaan Rokualla viettänyt kirjailija antoi satiirin kuulua myös nimeään kantavassa kirjallisuusseminaarissa.

Arto Paasilinna piti Rokuan seminaarissa yllä rentoa tunnelmaa.
Arto Paasilinna piti Rokuan seminaarissa yllä rentoa tunnelmaa.
Kuva: Petri Hakkarainen

Kymmenille kielille käännetyt ja miljoonia kappaleita myyneet Arto Paasilinnan kirjat saavat uuden tulokkaan syksyllä. 65-vuotisjuhliaan Rokualla viettänyt kirjailija antoi satiirin kuulua myös nimeään kantavassa kirjallisuusseminaarissa.

"Eihän se kirja kyllä häävi ole. Muta jos ei WSOY sitä julkaise, niin Otavaa voisi kiinnostaa", 44. romaaniaan viimeistelevä mies leukaili.

Suomen käännetyin kirjailija mainitsi vaatimattomuuden koko Paasilinnan veljessarjan perushyveeksi, mutta kiiruhti saman tien toteamaan, ettei nöyryys sovi taiteilijoille.

"Olkoon nöyriä ne, joiden kuuluu olla. Vasta sain Saksasta lehtileikkeen, jossa joku oli laskenut minun olevan maailman seitsemänneksi menestynein romaanikirjailija."

Satiirin asemaa kirjallisuudessa ruotivaan seminaariin oli saapunut väkeä toista sataa. Paasilinnalta kyseltiin kaikenlaista aina kravatin käytöstä pankkitilin muhkeuteen.

"Jos raha loppuu, niin minulta saa lisää", kirjailija kuittasi.

Paasilinnan tekstit ihastuttavat erityisen paljon ranskalaisia. Jäniksen vuodesta on otettu yli 20 painosta ja ranskalainen versio elokuvasta valmistuu pian. Loppusuoralla ovat myös neuvottelut Suloisen myrkynkeittäjän elokuvaoikeuksista. Hurmaava joukkoitsemurha puolestaan taipuu musikaaliksi Etelä-Koreassa, missä Paasilinna on myös noussut suureen suosioon.

Arto Paasilinnan seuran puheenjohtaja Hannu Hirvikoski kertoi kohta kymmenvuotiaassa seurassa olevan nelisensataa jäsentä. Toiminta kattaa kaikenlaisen kulttuurin vaalimisen, lempilapsena kuitenkin satiiri.

"Suomalainen satiiri elää ja voi hyvin. Meillä on myös lajin hallitsevia lahjakkaita nuoria kirjailijoita", Hirvikoski tähdensi.

Suomalaisen satiirin historiaa valottanut professori Hannu Riikonen kaipaili terävämpää satiiria etenkin televisioon. Maailma on hänen mukaansa täynnä arvosteltavia aiheita, joihin olisi hyvä tarttua satiirin keinoin.

"Varhaisia suomalaisia satiirikkoja olivat muun muassa Eino Leino ja Joel Lehtonen. Satiiri on melko väljä ilmaisukeino ja siksi joskus vaikea määriteltävä. Eikä sitä aina ymmärretäkään", Riikonen muistutti.

Ihmisen ja luonnon suhdetta Paasilinnan tuotannossa pohtinut Oulun ammattikorkeakoulun journalismin yliopettaja PerttiSillanpää totesi pohjoisuuden näkyvän Paasilinnan teksteissä.

"Pohjoinen on vapauden ja eloonjäämisen ilmansuunta. Paasilinna on luonnon suojelija parhaasta päästä, pohdiskelija, jolle satiiri ja huumori ovat keino hieman peitellä vakavia ajatuksia."

Paasilinnan sukujuuret ovat Utajärven Ahmaksella, jossa hänen esi-isänsä Pekka Kukkonen syntyi vuonna 1770. Mies oli hyvin kuuluisa runonlaulaja. Hänen laulujaan tallensi muun muassa Sakari Topelius.

Kalevalaista perintöä vaalitaan Ahmaksen perinnekylässä, jonne on talkoovoimin noussut muun muassa Runonlaulajien pirtti savusaunoineen.

Rokuan seminaarin toivotaan olevan alkua vuosittain toistuvalle kulttuuritapahtumalle. Se liittyisi luontevasti Humanpolis Rokuaan, jonka tarkoituksena on vahvistaa työikäisen ja ikääntyvän väestön henkisiä ja fyysisiä voimia.

Arto Paasilinna vakuutti olevansa kovasti ihastunut utajärvisiin sukujuuriinsa. Kun seminaarin puheenjohtaja Tuure Holopainen kyseli, onko entinen toimittaja mahdollisesti demari, Paasilinna totesi olevansa enemmänkin kallellaan tarkemmin märittelemättä jääneeseen utajärveläiseen sosialismiin.

Ilmoita asiavirheestä