Pääkirjoitus

Sa­tel­liit­ti­pai­kan­nus tuntuu ur­kin­nal­ta

Kansalaisten suurena huolena on työryhmän esittämä satelliittiseuranta, jonka perusteella kilometrivero laskettaisiin.

Autoilun kilometriperustainen vero ei saa kansalaisten suurta kannatusta, mutta varovaista ymmärtämystä kyllä.

Kalevan teettämästä mielipidetiedustelusta ilmenee, että yli puolet suomalaisista (55 prosenttia vastanneista) vastustaa liikenteen verotusta selvittäneen Jorma Ollilan työryhmän esitystä.

Eniten veromalli kerää kannatusta (37 prosenttia vastaajista) pääkaupunkiseudulla, vähiten pienemmissä kaupungeissa ja syrjäseuduilla.

Myönteisessä suhtautumisessa näkyy joukkoliikenteen toimivuus.

Kansalaisten suurena huolena on työryhmän esittämä satelliittiseuranta, jonka perusteella kilometrivero laskettaisiin.

Seurantaa kannattaa hyvin harva, autottomistakin vain kolmannes. Monen mielestä seuranta loukkaa ihmisten yksityisyyttä ja tietoturvaa sekä toimii iso veli valvoo -periaatteella.

Poliitikoilla on kova työ sorvata veromallista järkevä ja toimiva käyttöversio, mikäli esitys otetaan uudistuksen pohjaksi. Ollilan työryhmän esityksessä on muutamia pahoja valuvikoja ja suoranaisia ajattelemattomuuksia.

Vero kurittaisi toteutuessaan ennen kaikkea keskiluokkaa ja pienituloisia. Kaupunkikeskusten ja taajamien ulkopuolella asuvat joutuvat käyttämään omaa autoa muun muassa työmatkoihin.

Näin ajateltuna Ollilan veroesitys rankaisisi ihmisiä työnteosta. Tämä ei tietenkään ole mallin tarkoitus, mutta väistämätön käytännön seuraus.

Omituiselta myös tuntuu, että veronkanto voitaisiin rakentaa pääosin ulkomaisessa sotilasomistuksessa olevien satelliittien varaan. Liiallisessa teknouskossaan työryhmän esitys lähinnä hymähdyttää. Yksinkertaisemmallakin tavalla liikenteen verotusta on mahdollista uudistaa.