Eurooppalainen sääsatelliitti MetOp laukaistiin viimeinkin avaruuteen torstai-iltana Kazakstanista Baikonurin avaruuskeskuksesta. Lähtöpäivää oli jouduttu siirtämään jo useita kertoja muun muassa teknisten ongelmien ja huonon sään vuoksi.
MetOp-A on ensimmäinen kolmesta uuden sukupolven sääsatelliiteista, jotka Euroopan avaruusjärjestö ESA ja Euroopan sääsatelliittijärjestö Eumetsat ovat kehittäneet yhteistyössä. Projektissa on mukana myös USA:n kansallinen meri- ja ilmakehähallinto NOAA.
Eumetsat-sääsatelliittijärjestön Suomen-edustaja on Ilmatieteen laitos. MetOp-satelliittien edeltäjät, ensimmäisen sukupolven Meteosat-sääsatelliitit ovat kiertäneet Maata jo 28 vuoden ajan.
MetOp on ensimmäinen eurooppalainen napa-alueita kiertävä sääsatelliitti. Maapallon napojen kautta kulkeva satelliitti kiertää noin 837 kilometrin korkeudella. Kiertorata on noin 43 kertaa lähempänä Maata kuin päiväntasaajan mukaisesti kiertävillä satelliiteilla.
"Perinteiset sääsatelliitit kiertävät päiväntasaajan yläpuolella 36 000 kilometrin korkeudessa", kertoo tutkimusprofessori Jarkko Koskinen Ilmatieteen laitokselta. Pohjoiseen päin niiden erotuskyky heikkenee ja Koskisen mukaan Jyväskylän pohjoispuolinen aineisto on jo aika heikkoa.
Matalamman kiertoradan ansiosta satelliitti pystyy tarkkailemaan ilmakehän ilmiöitä lähempää.
Satelliitti kiertää Maan 14 kertaa päivässä lähettäen mittaustietojaan Huippuvuorilla sijaitsevalle EPS-polaarisatelliittijärjestelmän tietojen vastaanotto- ja ohjausasemalle. Pohjoisen sijaintinsa vuoksi Huippuvuorten asema on suorassa näköyhteydessä MetOp-satelliittiin sen jokaisella kierroksella satelliitin lentäessä pohjoisen napaseudun ylitse.
Kun MetOpin tiedot on otettu vastaan, ne lähetetään Eumetsatille Saksan Darmstadtiin käsittelyä ja edelleen jakelua varten. Tämän lisäksi jotkin EPS-järjestelmän tiedoista lähetetään reaaliajassa suoraan paikallisille ilmatieteellisille laitoksille niiden vastaanottoasemien näkyessä satelliitille.
MetOpin operatiivinen toiminta-aika on 4,5 vuotta. "Seuraava satelliitti, MetOp-B, laukaistaan radalle, kun ensimmäisen käyttöikä lähestyy loppuaan", Koskinen sanoo. MetOp-B on jo rakennettu ja varastoitu odottamaan matkaa avaruuteen ja MetOp-C:n valmistaminen on Koskisen mukaan aloitettu.
Satelliitin käyttöiän määrittää polttoaineen riittävyys. Aurinkopaneelit tuottavat sähköä mittalaitteille, mutta satelliitin radallaan pitävät laitteet tarvitsevat polttoaineeksi hydratsiinia ja se loppuu aikanaan.
Kolmannen satelliitin matkatessa taivaalla on sen sisältämä tekniikka jo vanhentunutta. Koskisen mukaan tämä tiedetään varsin hyvin jo nyt, ja uusien satelliittien suunnittelu onkin alkamassa.
Koskinen korostaa kuitenkin, että ympäristömuutosten tarkkailussa pitkät aikasarjat ovat arvokkaita. Kolme MetOp-satelliittia ovat identtisiä, jotta niiden antama tieto olisi mahdollisimman vertailukelpoista. Olkoonkin, että vuonna 2020 laitteet ovat lähes museotavaraa.
