Runsaat sateet ja erityisesti rajut ukkoskuurot ovat jo saaneet aikaan sen, että paikallisia satotappioita tulee syksyllä varmasti.
Erityisesti ohrakasvustot ovat paikoittain lakoontuneet pahasti. Myös kasvitaudit leviävät märissä olosuhteissa sekä viljakasveissa että perunassa.
"Paikalliset erot ovat hurjia. Siellä, missä ukkoskuurot ovat pyyhkäisseet peltojen yli, ohrakasvustot ovat kuin pöytää. Toisaalla näkee myös aivan erinomaisia ohrapeltoja", kuvailee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman tutkimusassistentti Mika Isolahti.
Ruukin tutkimusaseman mittauksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla satoi heinäkuussa noin 107 millimetriä, kun keskimääräinen sademäärä on 60 millimetrin vaiheilla. Myös kesäkuu oli normaalia sateisempi.
"Alkukesän kosteus teki viljakasvustoista reheviä. Kun sellaisen kasvustoon iskee raju ukkossade, jälki on pahaa. Kun vilja painuu lakoon, sato kärsii varmasti sekä määrällisesti että laadullisesti", Mika Isolahti sanoo.
Lakoontuneessa viljassa jyväkoko jää pieneksi eikä sato kypsy kunnolla. Pahimmassa tapauksessa jyvät alkavat itää, jolloin sadosta tulee korjuukelvoton.
"Vaikka lakoontuneen pellon saisi korjatuksi, korjuu on hidasta ja kallista. Myös kuivauskustannukset nousevat jyrkästi", Mika Isolahti muistuttaa.
Tilakohtaiset satotappiot saattavat nousta erittäin suuriksi, mutta yleisesti Pohjois-Pohjanmaan satonäkymät ovat edelleen kohtuulliset. Erityisesti nurmisadosta on tulossa runsas, koska nurmi kasvaa hyvin kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa.
"Kaurat näyttävät vielä pysyneen hyvin pystyssä", Mika Isolahti mainitsee.
ProAgrian Oulun maaseutukeskuksen kasvinviljelyneuvonnan vastaava agrologi Anna-Riitta Leinonen sanoo satotoiveiden valuneen nopeasti normaalista reilusti satotappioiden puolelle.
"Kasvusto ränsistyy vedessä. Jos toisen rehusadon korjuu viivästyy, nurmi alkaa lahota juuresta. Laadullisia satotappioita on varmasti jo tullut", Leinonen sanoo.
Toinen rehusato
uhkaa vanhentua
Oulaistelainen viljelijä Mikko Röyttä katselee levottomana tilaansa ympäröiviä peltoja. Sadetta on tullut päivittäin, ja välillä todella rankasti ukkospuuskissa.
"Meillä on viljalla vain pieni osa pelloista, ja sekin näyttää pysyneen kohtalaisesti pystyssä", Mikko Röyttä toteaa. Suurin huoli Röytän tilalla onkin nyt toisesta nurmisadosta, jota pitäisi päästä korjaamaan.
Mikko ja Taina Röytän noin 50 lehmän lypsykarjatilalla on yli sata hehtaaria peltoa, josta valtaosa kasvaa nurmea. Kylvettynä on myös kevätvehnää, joka on tarkoitus korjata kokoviljarehuksi.
"Ensimmäistä rehusatoa korjattiin kolme viikkoa, kun jatkuvasti piti odotella sateiden taukoamista. Laatutappioita tuli varmasti jonkin verran, kun jouduttiin turhan märkänä korjaamaan", isäntä mainitsee. Tilalla tehdään esikuivatettua nurmirehua.
"Toista satoa pitäisi Mikko Röytän mukaan päästä korjaamaan jo tällä viikolla.
"Satomäärä on kyllä kova, jos vain päästään rehua tekemään."
Hän arvelee, että arimmilla mailla vaaditaan viikon mittaista yhtäjaksoista poutaa, jotta pellot kestävät raskaiden koneiden painon kunnolla.
"Kävin vähän kokeilemassa tuolla pellolla, ja kyllähän sinne ankarat raiteet jää", Mikko Röyttä kertoo.
Valtion tämän vuoden budjettiin on varattu 3,4 miljoonaa euroa katokorvauksiin. Rahan riittävyys selviää vasta syksyllä, kun kunnista kerätyt satovahinkoilmoitukset tulevat maa- ja metsätalousministeriöön.