Maailman ensimmäinen kännykkäsäteilyn vaikutuksia ihmisen proteiiniin tutkiva koe toteutetaan ensi viikolla Helsingissä pienellä henkilöjoukolla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) eettisen toimikunnan lupa toteuttaa koe mahdollistaa kymmenen koehenkilön vierailun Suomen säteilyturvakeskuksen (STUK) koetiloihin.
"Koehenkilön käsivartta säteilytetään kännykkäsäteilyllä "pitkän puhelun" eli tunnin ajan. Tämän jälkeen lääkäri ottaa ihosta pienen näytteen, josta tutkitaan proteiinit. Tulosta verrataan säteilytystä edeltävään tilaan", paljastaa tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski säteilyturvakeskuksesta.
Solu tunnistaa säteilyn
ja reagoi siihen
Leszczynski kertoo, että hänen tutkimusryhmänsä on aikaisemmin löytänyt laboratoriokokeissa säteilytyksen seurauksena solutason muutoksia. Vielä ei kuitenkaan ole tiedossa, onko niiden pohjalta tapahtumassa jotain merkittävää.
"Yksi tutkimustulos on, että solu tunnistaa säteilyn ja reagoi siihen. Jotkut soluissa normaalisti tapahtuvat kemialliset prosessit muuttuivat säteilytyksen seurauksena."
"Tällä hetkellä on mahdoton sanoa, vaikuttavatko nämä muutokset terveyteen vai ei. Laboratoriokokeissa havaitut muutokset pitää vielä selvittää, tapahtuvatko ne myös vartalossa. Tällä alueella, tutkimalla tuhansia proteiineja kerrallaan, olemme edelläkävijöitä", tutkimusprofessori Leszczynski sanoo.
Kännykkäsäteilyn yhteys aivosyöpään tutkitaan
Leszczynskin mielestä alueen tiimoilta tarvitaan lisätutkimuksia ja epidemiologista seurantaa esimerkiksi siitä, onko väestössä havaittu enemmän aivosyöpää.
"Tällä hetkellä ei ole sellaista tutkimusta, mikä osoittaisi selvästi aivosyövän lisääntyneen", Leszczynski sanoo. Hän huomauttaa, että kännyköitä on ollut yleisellä tasolla käytössä vain kymmenisen vuotta, ja aivosyövän kehittyminen saattaa hyvinkin viedä yli kymmenen vuotta.
Ahkerasti kännykkää kymmenenkin vuotta käyttäneitä on ollut tutkimuksissa vähän, eli tulokset ovat epäluotettavia. Tilastolliseen analyysiin ei ole ollut riittävää aineistoa, sillä tutkittavat tapaukset ja ihmisryhmät ovat olleet pieniä.
"Pitää odottaa ja tehdä uusi tutkimus muutaman vuoden kuluttua", Leszczynski sanoo.
Kännykkään puhuminen ja tekstiviestin tekeminen ovat Leszczynskin mielestä altistukseltaan erilaisia. Jotkut tutkijat ovat sanoneet, että länsimaissa on meneillään iso kokeilu, kun ihmiset säteilyttävät kännyköillään itsensä.
Leszczynskin mielestä meillä ei ole riittävää tieteellistä pohjaa kieltää ihmiskunnan kehitystä, jossa kännykkää käytetään yhä enemmän.
Pieni kanadalaisyliopisto hylkäsi suunnitelmat rakentaa kampuksen laajuinen wlan-verkko, koska yliopiston johtaja Fred Gilbert piti nykyisiä tutkimustuloksia riittämättöminä.
"Wlanin vaarallisuudesta
ei ole todisteita"
Gilbertin mielestä osassa tutkimuksia oli havaittu yhteyksiä wlan-palvelupisteisiin liittyvien energiakenttien ja ihmisissä ja eläimissä ilmenneiden syöpätapausten välillä. Leszczynski ei allekirjoita väitettä wlanin vaaroista.
"Wlanin säteilymäärät ovat huomattavasti pienemmät kuin kännykässä. Meillä ei ole todisteita wlanin vaarallisuudesta", Leszczynski sanoo.
Matkapuhelinten valmistajat kehittelevät laitteita, joiden säteily kohdistuu yhä voimakkaammin puhelimesta ulospäin, ei päähän. Tutkimusta rahoittamassa on muun muassa Nokia.