mirja.niemitalo@kaleva.fi
Olkiluotoon rakenteilla olevan Suomen viidennen ydinvoimalan rakennustyöt etenevät skandaalien saattelemana. Tavallinen kansalainen on ihmeissään. Suurta luottamusta ei herätä tieto siitä, että Säteilyturvakeskuksella on ollut vaikeuksia hyväksyä suunnitelmia ja työn jälkeä. Keväällä voimalan rakentamista uhkasi pysäytys, kun automaatiosuunnitelmissa ja ratkaisevan tärkeissä hitsaussaumoissa oli puutteita.
Yhdysvalloissa Olkiluodon ydinvoimalan rakentamista on pidetty varoittavana esimerkkinä siitä, miten asioiden ei pitäisi mennä. Isossa-Britanniassa puolestaan oltiin vastikään tyytymättömiä ranskalaisen Areva-yhtiön ERP-tyyppisen ydinvoimalan turvallisuuteen.
Areva toimittaa juuri tämäntyyppistä voimalaa Teollisuuden voimalle Eurajoelle. Erityisen huolissaan britit olivat reaktorin hallinta- ja valvontajärjestelmistä. Seikkoja, joista Säteilyturvakeskus on toistuvasti pyytänyt Teollisuuden voimalta lisäselvityksiä.
Teollisuuden voima on selitellyt viat ja puutteet parhain päin. Joskus vuonna 2012 suomalaisten pitäisi Teollisuuden voiman avulla päästä nauttimaan edullisesta, turvallisesta ja ympäristöystävällisestä lisäydinvoimasta.
Kuudetta ydinvoimalaa Suomeen puuhaava Fennovoima sai jo esikarsintavaiheessa kunnat pitkin Suomenniemeä uskomattomaan ydinvoimakiimaan. Loppusuoralle Fennovoiman karsinnassa pääsi Pohjois-Suomesta Pyhäjoki ja Simo. Kunnat ovat myös valmiita ottamaan ydinvoimalan alueelleen. Sen sijaan uraanin etsintäaikeet on pohjoissuomalaisilla paikkakunnilla torjuttu jyrkästi ympäristösyihin vedoten.
Pyhäjoella ja Simossa ydinvoimalan rakentamista perustellaan muun muassa työllisyysvaikutuksella. Rakentamisvaihe työllistäisi tuhansia ihmisiä ja laitos tarjoaisi valmistuessaan satoja työpaikkoja alueille, jotka ovat kärsineet perinteisen teollisuuden rakennemuutoksesta. Hallituksen ja voimayhtiön päätöksiä odotellaan ensi vuonna. Rakennusvaihe olisikin melkoinen piristysruiske paikkakunnille ja koko Suomelle. Olkiluoto 3 reaktorin työmaalla on töissä 4 200 henkeä, heistä tosin vain tuhat suomalaista.
Ydinvoima on poikkeuksellisen kauaskantoinen energiaratkaisu. Onkin melkoista ylimielisyyttä väittää, että ydinvoima on saasteetonta energiaa. Työllistämisvaikutuksista puhuvat ovat sen sijaan harvinaisen oikeassa. Sen lisäksi, että ydinvoima työllistää uraanikaivoksilla, rakentamis- ja tuotantovaiheessa, on ydinjätteen tuottajan varauduttava radioaktiivisten jätteiden vuosituhantiseen hoivaan.
Ydinjätteiden lopullinen sijoittaminen aiheuttaa päänvaivaa, sillä maailmanlaajuisesti ongelma on monin paikoin ratkaisematta. Kotoisten ydinvoimaloiden matala- ja keskiaktiivisista jätteistä vastataan itse, eikä niitä enää kärrätä rajan yli Neuvostoliittoon ympäristöä saastuttamaan.
Suomen kallioperää pidetään ihanteellisena ydinjätteen kaatopaikkana, sillä edellinen jääkausi järsi vuoristoja sellaisella voimalla, että jätti vain peruskallion jäljelle. Muualla maailmassa tällaisia paikkoja on harvassa. Onkin todennäköistä, että suomalaisten halutaan tulevina vuosikymmeninä ja vuosisatoina vastaanottavan myös muun Euroopan ydinjätteet.
Periaatteessa ydinjätteen loppusijoitus on mahdollista peruskalliossa, varsinkin jos tämän päivän insinöörien ja paikallispoliitikkojen ei tarvitse huolehtia tulevista sukupolvista. Ei ole takeita siitä, miten ydinjätehautojen käy, kun seuraava jääkausi pyyhkäisee ylitsemme. Seuraava jääkausi on jo tulossa ja ydinjätteet säteilevät vielä silloinkin. Iglun lämmössä ydintalvea viettävä ihminen kiroaa edelliset sukupolvet.