"Kyllähän tämä on ollut niin sateinen kesä, ettei se oikein mieltä ylennä. Viljasato jää puoleen sateiden vuoksi", sanoo viljelijä Harri Paakkari Siikajoen Ruukin kylältä.
Hän toivoo sateiden vähitellen jo hellittävän, sillä jo nyt elokuun sademäärä on noussut 90 millimetriin. Viljapellon reunassa näkee parhaiten tilanteen, kun paikoin vilja on jo laonnut.
"Puolet viljasta on suhteellisen hyvälaatuista, toinen puoli on huonoa. Jos sateet eivät vähitellen hellitä, pelloille alkaa olla hankala päästä koneilla", Paakkari arvioi.
Vaikka kuluva kesä ei ole suosinut sen enempää lomailua kuin maatalouttakaan, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT Ruukin tutkimuspäällikkö Erkki Joki-Tokola ei pidä jakson lämpötiloja ja sademääriä kuitenkaan aivan poikkeuksellisena.
Kasvusto myöhässä 12 vuorokautta
2000-luvulla on ollut kaksi saman luokan kesää, mutta vuosittaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Sateinen ja pilvinen sää on laskenut lämpötiloja.
Tilanteen normalisoituminen edellyttää tavanomaista lämpimämpää ja kuivempaa syksyä. Joki-Tokola arvioi syksyn korjuukauden siirtyvän selkeästi tavanomaista myöhemmäksi.
"Kasvuston kehittyminen on nyt laskennallisesti myöhässä 12 vuorokautta. Se on aiempaa paljon hitaampaa. Kriittistä on se, että vilja tuleentuu myöhemmin syksyllä."
Sateiden haitat ja hyödyt riippuvat määrän ohella niiden ajoittumisesta. Tänä kesänä ylimääräinen sade on kertynyt juhannuksesta lähtien.
Ruiskasvustoja laossa 50-80 prosenttia
Sade vaikeutti myös heinän korjuuta. Viljapelloilla runsaat sateet johtivat pahimmillaan kasvustojen lähes täydelliseen surkastumiseen tai vähäisempään vioittumiseen.
Märkyydessäkin on ollut paljon vaihteluja alueittain ja peltojen kunto vaihtelee huomattavasti jopa peltolohkoittain. Jos maanrakenne ja pellon kuivatus ovat olleet kunnossa, vauriot ovat jääneet vähäisiksi tai niitä ei ole syntynyt lainkaan.
Proagria maaseutukeskusten liiton kasvutilannekatsauksessa arvioidaan rukiin puinnin siirtyvän elokuun loppupuolelle. Sateet ovat lakoonnuttaneet ruiskasvustoja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa kasvustoista on laossa 50-80 prosenttia.
Aikaisten monitahoisten ohrien puinnit päästäneen Pohjois-Suomessa aloittamaan elo-syyskuun vaihteessa, kauran ja kevätvehnän puinti aloitettaneen vasta syyskuun alussa.
Ohrasadon arvioidaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa jäävän tavanomaista pienemmäksi, kaurasadosta ennakoidaan välttävää.
Sateet kiusanneet rehuntekoakin
Jo ensimmäisen säilörehun korjaamisessa oli vaikeuksia löytää sateetonta jaksoa.
Nurmet ovat vielä suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta märkyys aiheuttaa ongelmia. Se vaikuttaa erityisesti säilörehun laatuun.
Kasvutilannekatsauksen mukaan sateet ovat pehmentäneet peltoja ja hidastaneet säilörehun korjuuta. Pohjois-Pohjanmaalla korjuu on edennyt puoliväliin, mutta muualla Pohjois-Suomessa se on vasta alussa.
"Säilörehun ensimmäinen sato oli suhteellisen hyvä, mutta nyt sade on hidastanut korjaamista", Paakkari sanoo.
Peltojen pehmeneminen on vaikeuttanut sadonkorjuun jälkeistä lannan levitystä nurmille.
