Viime viikkojen sateet olivat kohtalokkaita viljasadon laadulle. Erityisesti ohra ja kevätvehnä ränsistyivät sateissa ja sadon laatu romahti. Onneksi huomattava osa sadosta, ruis lähes kokonaan, ehdittiin tosin korjata jo ennen sadekautta.
Maaseutukeskusten antamien tietojen mukaan syysviljojen puinti on saatu päätökseen lähes koko maassa. Kevätviljojenkin korjuu alkaa olla aivan loppusuoralla. Eniten on puimatta kevätvehnää. Mikäli hyvät säät jatkuvat vielä muutamia päiviä, viljankorjuu saadaan pääosin tehdyksi tällä viikolla.
Sateinen sää on ollut hankala viljojen puinnin kannalta, mutta laitumien ja nurmien odelman kasvulle vesi on ollut tarpeen. Myös sokerijuurikkaan kasvua sateet ovat edistäneet, mikä parantaa satoennusteita. Viime viikon hallayöt ovat vieneet perunan varret lähes koko maassa ja mukuloiden kasvu on pysähtynyt.
Syysviljojen puinti jo aivan lopuillaan lähes koko maassa
Syysviljoista rukiin puinti on saatu päätökseen lähes koko maassa. Suurin osa rukiista saatiin korjatuksi hyvissä olosuhteissa ja rukiin laatu on pääosin hyvä. Satomäärä arvioidaan keskimäärin normaaliksi, Uudenmaan rannikkoalueella normaalia heikommaksi. Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla on vielä vähän ruista korjaamatta. Sateiden jälkeen korjatun ruissadon sakoluku on huomattavasti laskenut ja sato kelpaa lähinnä rehuviljaksi. Syysvehnien puinnit on saatu päätökseen lähes koko syysvehnän viljelyalueella. Uudellamaalla on vielä noin 10 % syysvehnäalasta puimatta. Huomattava osa syysvehnäalasta on korjattu vasta sateiden jälkeen ja siltä osin sadon laatu on heikko. Ennen sadekautta korjatun sadon laatu on hyvä.
Viime viikon sadekausi sotki pahasti kevätviljojen puinteja. Puinteja on jouduttu tekemään "puoliväkisin" ja sadon kosteus on ollut korkea. Viileällä säällä myös yökastetta on ollut runsaasti, mikä on edistänyt tähkäidäntää ja homeiden kasvua sekä lisännyt kuivauskustannuksia. Kevätviljoista ohrien puinnit ovat kaikkein pisimmällä. Sato on kokonaan korjattu Pirkanmaalla ja lähes kokonaan Keski-Suomessa ja Uudenmaan rannikkoalueella. Muualla Etelä- ja Väli-Suomessa ohrasta on puimatta noin 10-20 %. Ohran laatu oli ennen sateita tehdyissä puinneissa hyvä ja sateiden jälkeen huono. Hehtolitrapainot vaihtelevat paljon. Sadon määrä on keskimäärin normaali eli noin 3000 kg/ha. Sateet ränsistyttivät kasvustoja ja etenkin tummat homeet levisivät lakoontuneissa kasvustoissa. Viljasadon vastaanotto liikkeisiin on sujunut yleensä normaalisti, joskin paikoin on muodostunut ruuhkia.
Kevätvehnän korjuu on pisimmällä Uudenmaan rannikkoalueella, missä noin 5 % alasta on korjaamatta. Muualla Etelä-Suomessa kevätvehnästä on korjaamatta 10-20 %, Etelä-Karjalassa 40 % ja Etelä-Pohjanmaalla 25 %. Kevätvehnäsadon määrä on pääosin normaali tai hyvä, Uudenmaan rannikkoalueella keskimääräistä huonompi. Sadon laatu on sateiden jälkeisissä puinneissa ainakin Etelä-Suomessa huono, kun se vielä ennen sateita oli hyvä.
Pääosa sateiden jälkeen korjatusta sadosta mennee rehuksi. Uudellamaalla arvioidaan suurimman osan kevätvehnästä jääneen sateen alle ja menettäneen leipäviljalaatunsa.
Kauran laatu ei ole kärsinyt yhtä paljon sateista kuin muiden viljojen. Kaura-alasta on puitu Etelä- ja Väli-Suomessa 75-90 %, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa sekä Keski-Pohjanmaalla noin 60 %. Pohjois-Karjalassa kaurasta on puitu vasta kolmasosa. Kaurasadon määrä ja laatu on pääosin normaali, Uudellamaalla jopa hyvä. Myös Satakunnassa on puitu hyvälaatuista kauraa. Lakoontuneissa ja sateiden jälkeen korjatuissa kasvustoissa laatua heikentää itäneisyys. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kauran laatu vaihtelee huonon ja hyvän välillä.