Sateet pa­ran­ta­neet poh­ja­ve­si­va­ro­ja

Kesäkuu oli lähes koko maassa tavanomaista viileämpi ja suuressa osassa maata satoi keskimääräistä enemmän. Itä-Suomessa ja Pohjanmaalla vedenpinnat joissa ja järvissä ovatkin pääosin keskimääräistä ylempänä, mutta Lapissa keskimääräistä alempana.

Jo uskaltaa uida. Lämsäjärven viileässä vedessä tohdittiin torstaina uida. Vesileikeissä häärivät Arttu Kinisjärvi (edessä), Oiva Saukkosaari ja Maiju Saukkosaari.
Jo uskaltaa uida. Lämsäjärven viileässä vedessä tohdittiin torstaina uida. Vesileikeissä häärivät Arttu Kinisjärvi (edessä), Oiva Saukkosaari ja Maiju Saukkosaari.
Kuva: Risto Rasila


Oulu
Kesäkuu oli lähes koko maassa tavanomaista viileämpi ja suuressa osassa maata satoi keskimääräistä enemmän. Itä-Suomessa ja Pohjanmaalla vedenpinnat joissa ja järvissä ovatkin pääosin keskimääräistä ylempänä, mutta Lapissa keskimääräistä alempana.

Vesistöjen vesivarat ovat kasvaneet sateiden takia, mikä pitää jatkossa järvien vedenpinnat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja tai jopa niiden yläpuolella. Kesäkuun aikana Oulujoessa virtasi vettä eniten koko maassa.

Meriveden lämpötila on Perämerellä +8-10 astetta. Rannikoilla vesi on 1-2 astetta lämpimämpää, joten meressä uiminen on toistaiseksi kalseaa touhua. Pintaesiintymiä, koostuen lähinnä myrkyttömän Aphanizomenon-sinilevän edustajista, on havaittu koko Suomenlahden rannikon suojaisilla alueilla. Pohjanlahdella ainoa sinilevähavainto on Maalahdelta Vaasan alapuolelta.



Sinilevähavaintoja Pohjois-Pohjanmaalla


Pohjois-Pohjanmaalla sinileviä on havaittu kolmessa säännöllisen seurannan vesistössä: Oulun Kuivasjärvessä ja Pyykösjärvessä sekä Taivalkosken Siikalammessa. Näin kertoo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen uusin sinileväraportti. Pohjois-Pohjanmaalla sinileväseurantaan kuuluu yhteensä 24 vesistöä.

Varsinaisten seurantavesistöjen lisäksi sinilevähavaintoja on tehty viime viikon lopulla myös Hailuodon Pöllänlahden venelaiturin alueella ja Muhosjoen suulla.

Järvivesien lämpötila on kohonnut 20 asteen tuntumaan, mikä lisää leväesiintymien todennäköisyyttä. Lämpimän veden lisäksi sinilevät tarvitsevat kasvuunsa ravinteita, erityisesti fosforia ja typpeä. Vähäinen levä näkyy vihertävinä hiutaleina tai tikkuina vedessä. Levähippusia näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan.

Levätilanne voi muuttua nopeasti tuulten sekoittaessa vettä. Etenkin tuulille alttiilla selkävesillä tilanne voi vaihtua nopeasti. Tuuli voi kuljettaa levää rannalta toiselle tai sekoittaa tyynellä säällä pinnalla olleen levän syvemmälle vesimassaan. Yleensä levää kertyy suojaisiin lahtiin ja poukamiin.



Uimapaikkoja tutkitaan jopa viikoittain


Oulun kaupungin ympäristövirasto valvoo 16:ta uimapaikkaa, joista otetaan vähintään kuussa bakteerinäytteet ja mitataan lämpötila. "Seuraavan kerran uimapaikat tutkitaan ensi viikolla", kertoo Maarit Ukkola ympäristövirastosta. Poikkeuksen Oulussa muodostavat Kuivasjärvi, Pyykösjärvi ja Nallikari, jotka tutkitaan joka viikko.

Leväisestä vedestä pyydettyä terveennäköistä kalaa voi käyttää normaalisti. Vähäisen sinileväesiintymän aikana vedessä voi myös uida. Uinnin jälkeen iho kannattaa kuitenkin huuhdella puhtaalla vedellä. Herkkäihoisten on syytä välttää uimista, jos vedessä todetaan vähänkin sinilevää. Pieniä lapsia ei saa päästää leväveteen lainkaan, sillä he voivat niellä vettä ja sairastua.

"Sinilevä aiheuttaa yleisimmin oireita iholle. Nieltynä se ei aiheuta oireita aikuisille, ellei ole sitten juonut useita desilitroja runsasleväistä vettä. Lapsille se aiheuttaa kuitenkin nieltynä flunssankaltaisia oireita tai mahakipua", kertoo biologi Mirja Heikkinen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.

Riski laajempien kukintojen muodostumiselle seuraavalla viikolla on vähäinen. Sinilevätilanteen kehittyminen riippuu kuitenkin paljolti tulevasta säätilasta. Yleisesti levien määrä Suomen merialueilla on vähitellen nousussa, mutta kehitys on ajankohtaan nähden normaalia.

Ilmoita asiavirheestä